Ilkka Hämälä aloitti Metsä Groupin pääjohtajana 1.4.2018. Konserni on hänelle läpikotaisin tuttu, sillä taloon hän tuli jo vuonna 1988.
Vuosiin mahtuu tietysti monenlaista niin yrityksen kuin laajemminkin metsäteollisuuden näkökulmasta. Välillä alan suunta on näyttänyt ulospäin jopa tummanpuhuvalta, mutta ammattimiehen näkemys on toinen:
”Minun silmiini metsäsektorin tulevaisuus ei ole koskaan näyttänyt synkältä – erityisesti, kun olen ollut mukana selluliiketoiminnassa. Tämä on ollut kasvuala koko työurani ajan globaalisti”, Hämälä huomauttaa.
Missä kunnossa Metsä Group on tällä hetkellä?
”Hyvässä kunnossa”, Hämälä toteaa ykskantaan.
”Meillä on takana pitkä rakennemuutosvaihe, joka alkoi jo vuonna 2005. 2010-luvun alkuvuosina pääsimme siirtymään kehitysvaiheeseen, joka jatkuu edelleen.”
Uutta tuotantoa
Metsä Groupin ytimenä ovat tätä nykyä pakkausmateriaalit, hygieniatuotteet, sahatavara, puutuotteet ja sellu.
”Kehitämme ja investoimme näihin liiketoiminta-alueisiin. Näiden tuoteryhmien sisällä tapahtuu jatkuvasti suurta kehitystä niin tuotantoprosesseissa kuin tuotteissakin.”
Perinteisen tuotannon päälle myös rakennetaan uusia biotuotteita. Hämälä nostaa esiin kaksi esimerkkiä.
Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen on perustettu EcoEnergy SF Oy, joka käsittelee tehdasalueen ja ympäröivän taajaman lietteet sekä valmistaa niistä metaania ja kiinteää polttoainetta. Aqvacomp-kuitukomposiittilaitos on puolestaan integroitu Rauman sellutehtaaseen.
”Tällaisille avauksille pitää saada jatkoa.”
Hämälän mukaan Metsä Groupin kaikissa tuotesegmenteissä on maailmanlaajuisesti kasvavat markkinat. Euroopassakin markkina on pääsääntöisesti kasvava ja joissakin esimerkeissä stabiili.
Markkinakasvun panopiste siirtyy kuitenkin vanhalta mantereelta enemmän uusille markkinoille.
”Meidän pitää koko ajan arvioida, voimmeko päästä näistä lähtökohdista kasvaville markkinoille suomalaisesta puusta ja suomalaisella kustannusrakenteella pitkäjänteisesti ja kannattavasti. On katsottava, onko tekemissämme tuotteissa kilpailuetu suomalaisesta raaka-aineesta.”
Investointi osuvaan aikaan
Vuosina 2015–2017 Metsä Groupin tuotannolliset investoinnit olivat noin 2 miljardia euroa, josta 85 prosenttia suuntautui Suomeen. Kehityspanoksista merkittävin ja samalla pohjoisen pallonpuoliskon kaikkien aikojen suurin metsäteollisuusinvestointi on Äänekosken 1,2 miljardin euron biotuotetehdas.
Tehdas aloitti toimintansa lähes minuutilleen aikataulun mukaisesti viime vuonna. Täydessä tuotannossa se on ensi vuonna, jolloin vuosituotanto on 1,3 miljoonaa tonnia. Tästä havusellua on 800 000 tonnia ja koivusellua 500 000 tonnia. Tuotannosta 70 prosenttia menee vientiin päämarkkinoinaan Eurooppa ja Aasia. Tehdas työllistää suoraan arvoketjussa 2 500 ihmistä, välillisesti moninkertaisen määrän.
Nyt kun tehdas on tuotannossa, maailma näyttää olevan jopa hieman paremmassa asennossa, kuin vuonna 2014 investointisuunnitelman julkaisun aikaan vaikutti.
”Havusellun ja sellun kysyntä myös yleisesti on kehittynyt jonkin verran vahvemmin kuin silloin arvioitiin. Se johtuu pitkälti Kiinan kasvaneesta kysynnästä”, Hämälä selventää.
Tehdasprojektin lähtökohtana oli, että sellukuidun ympärillä pyörivät virrat täytyy saada mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Tuotannon sivuvirroista valmistettavien tuotteiden osuus onkin alkuvaiheessa jo noin 20 prosenttia, mikä on tuplasti enemmän kuin sellutehtaissa yleisesti. Laitos on lähes 2,5-kertaisesti energiaomavarainen.
Tehtaan elinkaareksi lasketaan noin 35 vuotta. Kauas on tunnetusti vaikea nähdä, mutta kehityssuunta on Hämälän mielestä kuitenkin selvä.
”En usko, että maailma sillä tavalla muuttuisi, etteikö näitä Äänekoskella tuotettavia, hyvin monessa tuotteessa käytettäviä, perusraaka-aineita tarvittaisi vielä kymmenienkin vuosien kuluttua.”
Muutenkin globaalit megatrendit, kuten kehittyvien talouksien vahva kasvu, kaupungistuminen ja ympäristöarvojen nousu, tuovat Hämälän mielestä laajemminkin myötätuulta metsäteollisuuteen.
”Monet maailmanlaajuiset kehityssuunnat tukevat metsään pohjautuvien tuotteiden kysyntää.”
Teksti Sami Laakso
Kuva Tero Ikäheimonen
