Itävallan maapinta-alasta kaksi kolmannesta on vuoristoa. Lähes puolet maa-alasta on metsää, ja maassa arvostetaan metsiä ja niiden hoitoa. Valtaosa Itävallan metsistä on yksityisomistuksessa ja puualan yritykset ovat usein pieniä perheyrityksiä.
Itävalta on puurakentamisen kärkimaita. Maa on johtava CLT-levyjen valmistaja, muun muassa Stora Enson kolmen Itävallan CLT-tehtaiden vuotuinen tuotantokapasiteetti on noin 270 000 kuutiometriä.
Itävallan metsien tärkeimmät puulajit ovat kuusi, pyökki, mänty ja tammi. Kuusen osuus pienenee metsissä ilmastonmuutoksen seurauksena, siksi Itävallassa tutkitaan muutoksiin paremmin sopeutuvia kuusilajikkeita. Esimerkiksi Pohjois-Amerikasta tuotu Douglaskuusi on menestynyt hyvin Euroopan lauhkeilla leveysasteilla.
Maan puunjalostusteollisuus tuottaa muun muassa sahatavaraa, paperia ja tuotteita puurakentamiseen. Puuteollisuudesta noin 70 prosenttia menee vientiin, etupäässä EU-maihin (77 prosenttia vuonna 2020).
Raaka-aineiden turvaamista pidetään tärkeänä ilmastonmuutoksen ja jatkuvasti lisääntyvän kilpailun vuoksi. Myös kestävää metsänhoitoa arvostetaan, sillä luotettava ja suunnitelmallinen raakapuun ympärivuotinen saanti on tae puuteollisuuden menestykselle. raakapuun saanti kotimaisesta metsätaloudesta puuteollisuudelle on tuotannon ja lisäarvon perusta, joka mahdollistaa monipuolisen ja monimuotoisen lisäarvoketjun. Itävallan metsä- ja puuteollisuuden arvoketjussa työskentelee yli 300 000 henkilöä.
Puu- ja metsäteollisuudella nähdään Itävallassa iso rooli ilmastonsuojelussa. Maan metsäteollisuus kehittää aktiivisella tutkimus- ja kehitystyöllä puupohjaisia vaihtoehtoja CO2- ja energiaintensiivisille tuotteille ja materiaaleille.
Digitalisaatiota hyödynnetään suunnittelusta tehtaan toimitusprosessiin. Myös logistiikassa halutaan yhdistetyillä kuljetuksilla vastata hallituksen ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin.
Kartonkiosaamista ostamassa
Itävalta on Suomen teollisuudella yksittäisenä markkinana hieman vaikeasti hahmottuva. Osin siksi, että kyseessä on saksankielinen Keski-Eurooppa ja Itävalta piiloutuu pienenä markkinana Saksan taakse tai putoaa samaan markkinaan. Suomen viennin kannalta Itävalta on myös logistisesti hankalassa kohdassa. Keskellä Eurooppaa, ilman merenrantoja ja satamia.
Maasta käytiin kuitenkin Suomessa metsäteollisuusostoksilla viime vuonna – Kotkamills myytiin elokuussa 2021 itävaltalaiselle Mayr-Melnhofille.
Myynti ei ollut yllätys, sillä yhtiö oli ollut pääomasijoittajan salkussa jo pitkään. Tiedettiin, että yhtiölle haetaan toisenlaista omistuspohjaa. Oli myös loogista, että uusi omistaja on teollisuusyritys, sillä sellainen saa hankinnoistaan synergiaetuja ja pystyy maksamaan parhaan hinnan.
Ostajan tulo Suomen ulkopuolelta oli myös odotettavissa, sillä suomalaisten metsäyhtiöiden strategioihin Kotkamills istui huonommin.
Uusi omistaja, noin 2,5 miljardin euron vuotuisen liikevaihdon omaava itävaltalainen kartonkiyhtiö Mayr-Melnhof on merkittävä kartongintuottaja ja pakkausvalmistaja Euroopassa. Yhtiö on ollut perinteisesti vahva erityisesti kierrätyskartongin puolella. Kotkamillsin osto edustaakin
yhtiön halua vahvistaa asemaansa ensikuitukartongin valmistajana. Pari vuotta sitten Mayr-Melnhofin toimitusjohtajaksi paperi- ja pakkausyhtiö Mondi Groupin toimitusjohtajan paikalta tulleen Peter Oswaldin johdolla yhtiön strategiaa on muokattu kohti ensikuitukartongin tuotannon lisäämistä.
Mayr-Melnhof on tehnyt muitakin ensikuitupohjaisen kartongin tuotannon lisäämiseen tähtääviä hankintoja. Yhtiö osti viime vuonna myös International Paperilta Puolassa sijaitsevan Werk Kwidzynin paperi- ja kartonkitehtaan.
Kartongin kysyntä lisääntyy pakkausten menekin kasvaessa ja ensikuidulla on pelissä vahvat kortit etenkin defensiivisillä ja vaativilla ruokapakkausmarkkinoilla.
Kierrätyskuidun suurimmat haasteet ovat painomustejäämistä johtuvat tuoteturvallisuusriskit sekä korkealaatuisen kierrätyskuidun saatavuuden heikkeneminen.
Antti Viljakainen, pääanalyytikko, Inderes
