English
Suomi
Français
Deutsch
Português
Español
Svenska
Joulukuussa 2024 valmistui Metsäteollisuus ry:n AFRY:ltä tilaaman selvityksen loppuraportti ”Metsäteollisuuden innovaatiot: tilannekatsaus ja lähitulevaisuuden näkymät”, joka kartoittaa metsäteollisuuden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.
Kartoituksessa on hahmoteltu metsäteollisuuden innovaatioekosysteemi 2024. Sen ytimenä ovat alan suuret toimijat Metsä Group, Stora Enso ja UPM. Ne keräävät prosesseistaan jatkuvasti dataa ja hyödyntävät digitalisaatiota esimerkiksi tuotantoprosessiensa mallinnusten, ns. digitaalisten kaksosten avulla. Jatkuvasti lisääntyy myös analyyttisen tekoälyn hyödyntäminen.
”Kyse on monipuolisesta ja monimutkaisestakin yhteistyöstä ja vuorovaikuttamisesta. Tämä ekosysteemi on keskittynyt, koska mahdollistava digitalisaatio vaikuttaa kaikkialla, ja suurimmilla yrityksillä on resurssit liikkua monella puolella ekosysteemiä.
Ekosysteemi on samalla hajautettu, koska eri uudistumisalueita kiertotaloudesta hiilidioksidin talteenottoon on runsaasti, ja kaikkialla löytyy suurten yritysten lisäksi kansainvälisestikin mielenkiintoisia pienyrityksiä.
Ekosysteemi on kuin viritetty jousi, valmiina voimakkaaseenkin kasvuun eri tahoilla, kun olosuhteet, kyky ja tahto yhdistyvät.”
Kyseessä on yhteistyöverkosto, johon kuuluu suurten toimijoiden ohella komea joukko pienempiä yrityksiä. Yritykset toimivat yhdessä mutta erillään – edistäen samaa kokonaisuutta, puupohjaisen raaka-aineen hyödyntämistä ja jalostamista aivan uusiinkin käyttökohteisiin.
Esimerkiksi materiaalien hyödyntämisessä suurten toimijoiden kanssa yhteistyössä ovat muiden muassa Innomost, Sulapac, Woodio ja Paptic. Tekstiileissä ja erikoiskuiduissa yhteistyötä on Spinnovan kanssa. Kiertotalouden puolella metsäteollisuuden sivuvirtoja hyödyntävät muun muassa Enifer Bio ja Soilfood.
Yhtenä toimintakenttänä on myös hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen, jota esimerkiksi Metsä Group parhaillaan suunnittelee.
Vaikutus leviää myös muille toimialoille
AFRYn raportti kuvaa myös laajempaa yhteistyöverkostoa – metsäteollisuuden oman ekosysteemin ulkopuolella on paljon kytkentöjä muille sektoreille – konepaja- ja elintarviketeollisuudesta vähittäiskauppaan ja kosmetiikkaan sekä akku- ja rengasteollisuudesta aina avaruusteknologiaan saakka.
Metsäteollisuus ry:n innovaatiopolitiikan päällikkö Marjaana Suorsa huomauttaa, että raportissa on erittäin hyvin hahmoteltuna puuta raaka-aineenaan hyödyntävä metsäteollisuuden ekosysteemi sekä sen liittyminen vielä suurempaan teolliseen innovaatioympäristöön. Samalla tulee näkyviin metsäteollisuuden vaikutus monen muunkin toimialan tuotekehitykseen ja innovointiin.
”Se selventää hyvin sitä, minkä takia metsäteollisuus on olennainen osa Suomen kasvutarinaa. Ala on strategisesti äärimmäisen tärkeä Suomelle ja siksi tämä ekosysteemi suurten toimijoiden rinnalle syntyvine pienempine toimijoineen täytyy pitää hengissä.”
Pitkä matka ideasta tuotteeksi
Lähtökohta AFRYltä tilatulle raportille oli Suorsan mukaan se, että metsäsektorin uusia innovaatioita kohtaan kohdistuu suuria odotuksia, joista osa on varsin epärealistisiakin.
Epätietoisuutta on ollut erityisesti metsäteollisuuden materiaalivirroista sekä siitä, miten pitkä on aikajänne tutkimusideasta teolliseen tuotantoon.
”Erilaiset tiedeuutiset ovat hyvä asia ja niitä pitää suosia. Olen kuitenkin itse ajatellut mahdollisena epärealistisuuden syynä vaikkapa sitä, että uutisissa on haastateltu yliopistotutkijaa, joka on kehittänyt jonkin hienon jutun. Suurelle yleisölle saattaa tulla mieleen, että asia on jo valmis. Vaikka kyseessä olisi vasta yksittäisen tutkijan laboratoriossa tekemä yksittäinen kappale. Ihmiset eivät välttämättä hahmota matkaa, joka on vielä kuljettava, ennen kuin kyseessä on varsinainen innovaatio, kaupallistettu tuote.”
Metsäteollisuus ry halusi myös saada ajantasaista analyysia siitä, mitä metsäteollisuudessa on nähtävissä ja mitä toimialalla voidaan saavuttaa.
”Metsäteollisuuden innovaatiotoiminta on prosessiteollisuutta omine tunnusomaisine piirteineen. Halusimme tarkkaa hahmotusta siitä, millaiset tekijät vaikuttavat tuotannon skaalautumiseen ja tätä kautta tuotteiden kaupallistamiseen.”
Metsäteollisuuden innovaatioekosysteemissä kehitetään myös aivan uusia biopohjaisia tuoteinnovaatioita, vaikkapa raaka-aineita lääke- tai kemianteollisuuteen sekä uusia puupohjaisia tekstiilejä tai muovia korvaavia materiaaleja. Pohjimmiltaan metsäteollisuus on prosessiteollisuutta, joten suuri osa myös alan innovaatioista liittyy tuotteiden lisäksi prosesseihin, vaikkapa energiatehokkuuden lisäämiseen tai vedenkäytön tehostamiseen.
Suorsan mukaan esimerkiksi Tilastokeskuksen TKI-panoksia koskevat tilastot eivät anna aivan selkeää kuvaa metsäteollisuuden innovaatiopanostuksista, sillä niissä TKI-panoksia tarkastellaan toimialaluokittain. Niinpä osa metsäsektorin innovoinnista ”sataa” myös toisten toimialojen laariin, vaikkapa konepajateollisuuteen, kun puhutaan esimerkiksi metsäkoneista.
Osaaminen näkyy myös patenteissa
Vuoden 2023 alussa julkaistu kansainvälinen patenttiselvitys osoitti suomalaisten metsäteollisuusyritysten olevan teknologian eturintamassa kehittämässä uusia tuotteita metsäteollisuudelle. Suomalaisyritykset ovat maailman kärjessä mikro- ja nanofibrilloidun selluloosan, jäteveden ja lietteen käsittelyyn sekä ligniinin talteenottoon mustalipeästä liittyvissä patenteissa.
Puunjalostukseen liittyvillä keksinnöillä ja patenteilla on suuri vaikutus suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyyn ja mahdollisuuksiin kansainvälisillä markkinoilla.
Erityisen aktiivisia patenttirintamalla ovat olleet Metsä Group, Stora Enso ja UPM. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä patenttianalyyseissa sen sijaan havaittiin vielä verrattain vähän.
