Hyvä logistiikka, parempi kilpailukyky

Metsäteollisuuden logistiikkapäällikkö Outi Nietola toivoo, että Suomessa käytäisiin enemmän ennakoivaa vuoropuhelua elinkeinoelämän, virkamiesten ja poliittisten päättäjien välillä.

Karmivana esimerkkinä tällaisen puheen vähyydestä on kaavailtu rikkidirektiivi, jonka yhteydessä teollisuuden varoitushuutoja ei ole ajoissa otettu huomioon.

Kansainvälisessä kilpailussa suomalainen teollisuus lähtee aina logistiikkakustannusten johdosta takamatkalta verrattuna lähellä markkinoita sijaitseviin tuotantolaitoksiin.

Liikenneministeriön selvityksen mukaan logistiikkakustannusten osuus Suomessa tuotetussa paperissa, kartongissa ja sahatavarassa on keskimäärin 18 prosenttia liikevaihdosta.

Keski-Euroopan teollisuudessa luku on yleisesti selvästi alle 10 prosenttia.

Teollisuus ei kuitenkaan voi velottaa lopputuotteesta yhtään enempää kuin kilpailijat, joilla logistiikkakustannukset ovat pienemmät.

Outi Nietola pyrkii Metsäteollisuuden logistiikkapäällikkönä vaikuttamaan siihen, että ero logistiikkakustannuksissa esimerkiksi Keski-Eurooppaan olisi mahdollisimman pieni.

Maantieteelle Suomi ei mitään voi, mutta logistiikkakustannuksiin voi vaikuttaa myös esimerkiksi liikenteeseen kohdistuvalla verotuksella sekä tavaraliikenteelle välttämättömän infrastruktuurin kunnossapidolla.

Nietola määrittelee toimivan logistiikan osiensa summaksi. Metsäteollisuudenkin kannalta olennaiset osaset ja kehityskohteet ovat maantie,- rautatie- ja laivakuljetukset.

Maantiekuljetukset

”Tieverkko on ahkerassa käytössä raaka-aine- ja tuotekuljetuksissa. Metsäteollisuus haluaa kiinnittää huomion teiden kuntoon, erityisesti alemman tieverkon päivittäinen liikennöitävyys on oleellisen tärkeää.”

Rautatiekuljetukset

”Metsäteollisuuden tuotekuljetuksista 50 prosenttia kulkee rautateitse. Metsäteollisuuden kuljetukset muodostavat 60 prosenttia rautateiden kaikesta tavaraliikenteestä. Metsäteollisuuden kuljetusmäärien kasvaessa viime vuosina junakuljetusten ongelmia ovat olleet vaunukaluston puute, rataverkoston huono kunto ja riittämätön kapasiteetti.”

Laivakuljetukset

”Metsäteollisuuden tuotteista menee vientiin yli yhdeksänkymmentä prosenttia, viennistä yli 90 prosenttia kuljetetaan laivoilla. Metsäteollisuuden vuotuiset merikuljetukset ovat 14–15 miljoonaa tonnia. Rikkidirektiivin voimaantulo esitetyssä muodossa olisi suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä merkittävästi heikentävä muutos. Pyrimme vaikuttamaan kaikin keinoin, ettei tätä heikennystä tulisi.”

”Laivakuljetusten merkityksestä kertoo se, että kun lakko sulki satamat, siitä koitui metsäteollisuudelle 30 miljoonan euron vientitulojen menetykset päivässä. Samalla tilanne kertoo myös logistisen ketjun häiriöalttiudesta.”

”Metsäteollisuuden merikuljetuksista puolet lastataan Kotka-Haminan tai Rauman satamasta, ja yli 90 prosenttia kuljetuksista tapahtuu kymmenen suurimman sataman kautta. Julkinen keskustelu satamaverkoston laajuudesta ja talvisin auki pidettävien satamien määrästä on tervetullutta.”