Laite- ja järjestelmätoimittajankin maailma on sellainen, että mikäli ei jatkuvasti hae kilpailukykyään ylläpitäviä uudistuksia, ei markkinoille ole pian asiaa. Aina pitää etsiä ja löytää myös parannettavaa.
Janne Pynnönen huomauttaa, että energiatehokkuus on ollut metsäteollisuuden prioriteettilistalla pitkään korkealla.
”Näin energiatehokkuus on luonnollisesti myös omalla agendallamme. Valmetilla on muun muassa viime vuonna lanseerattu ilmasto-ohjelma, jolla pyrimme parantamaan nykyisen teknologiatarjoomamme energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.”
Kemissä Valmet tarjoaa biotuotetehtaan päälaitetoimittajana parasta mitä markkinoilta tällä hetkellä löytyy.
”Mutta toki pyrimme jatkuvasti eteenpäin. Maailmanennätyksetkin rikotaan ennemmin tai myöhemmin.”
Uutta on haastavaa trimmata
Pynnönen huomauttaa, että mitä uudempi tuotantolaitoksen toiminnallinen konsepti on, sitä tiukemmaksi energiatehokkuuden parantaminen muuttuu.
”Tutkimme kuitenkin jatkuvasti mahdollisuuksia tehostaa metsäteollisuuden tuotantolaitosten osaprosesseja. Tyypillisesti energiatehokkuuden parannuskohteet löytyvät siitä, miten paljon vettä tarvitaan, miten vettä prosesseissa poistetaan ja miten prosessissa käytetään energiaa. Eli kuivatuksessa ja haihdutuksessa on yhä mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta. Myös prosesseissa syntyvän hukkalämmön talteenotto on oleellinen kehitysalue. Kemin biotuotetehdas on jo hyvin energiatehokas, mutta tavoitteenamme on parantaa vielä tältäkin tasolta.”
Laveammin katsottuna metsäteollisuuden integraatio-optimoinneissakin on Pynnösen mukaan yhä tehostuksen varaa. Sellainen on kuitenkin mahdollista pääasiassa vanhemmissa tuotantolaitoksissa. Moderni biotuotetehdas on joka niitiltään niin trimmattu, ettei energiatehokkuuden hakeminen integraatiota tehostamalla tuo merkittäviä parannuksia.
Energiakriisin vaikutukset näkyvät
Venäjän toiminnasta aiheutunut energiakriisi näkyy myös laite- ja järjestelmätoimittajan arjessa. Pitkälti siksi että siirtymä kestävään teknologiaan tapahtuu nyt nopeutetusti.
”Muun muassa energialähteiden monipuolistamisen tarve lisää työtä ja kiirettä. Kyse on esimerkiksi maakaasun korvaamisesta energiaratkaisuna. Fossiiliset polttoaineet eivät kuitenkaan ole Metsä Groupin biotuotetehtaiden ongelma, Äänekoskikin on jo fossiilivapaa, samoin tulee olemaan Kemi. Energian tuotanto- ja tehostusratkaisuja kehitetään useammin kartonki-, paperi- ja pehmopaperilinjojen tarpeisiin.”
Pynnönen allekirjoittaa Kemin biotuotetehtaan talteenottolinjan projektipäällikkö Jukka Kiurun kommentin hyvän yhteistyön välttämättömyydestä. Esimerkiksi sopii juuri Kemiin rakennettu rikkihappolaitos. Valmet suunnitteli ensimmäisen rikkihappolaitoksen yhteistyössä asiakkaan kanssa Äänekosken biotuotetehtaalle. Nyt Kemiin tulee siitä vielä paranneltu versio.
”Ennakoiva yhteistyö asiakkaan kanssa on ensiarvoisen tärkeää ja pakollistakin kun tällaisia skaalauksia teolliseen mittakaavaan toteutetaan. Muutenkin projekteissa tulee aina kysymysmerkkejä matkan varrella. Niitä sitten yhteistuumin pohditaan, että päästään eteenpäin.”
Teksti Jaakko Liikanen
Kuva Mascha Verkooijen
