Koronakriisin yhteydessä korkeakoulut tekivät ison digiloikan hyppäämällä kertaheitolla etäopiskeluun. Aalto-yliopistossa kemian tekniikan korkeakoulun opetuksesta vastaava varadekaani Jouni Paltakari kertoo, että pakon sanelemaan uudistukseen ehdittiin varautua strategiatasolla. Digitaalista opetusta oli nimittäin tarkoitus lähteä muutenkin lisäämään kaudella 2021–2022.
“Digitaalisuus on yksi Aalto-yliopiston strategian elementeistä. Keväällä otimme kuitenkin tähän asiaan reipasta etunojaa tahtomattamme. Opettajat joutuivat kertaheitolla omaksumaan uusia työkaluja opiskelijoiden opettamiseen ja arvioimiseen”, hän täydentää.
Aalto-yliopisto ei joutunut hyppäämään altaan syvään päähän, sillä korkeakoulu on tarjonnut opiskelijoille online-opetusta jo usean vuoden ajan. Siitä huolimatta koronakriisin tuoma mullistus työskentelytapoihin oli merkittävä. Opettajille on tarjottu alusta asti pedagogista tukea ja käyttökoulutusta uusien työkalujen ja toimintamallien omaksumiseen.
“Puoliksi kännykkä kädessä syntyneet opiskelijat ottivat tilanteen nopeasti haltuun. Enemmän tämä äkillinen muutos koetteli meitä viisikymppisiä, jotka eivät tunne kaikkia digiajan hienoja opetusvälineitä ja niiden mahdollisuuksia”, pohtii Paltakari.
Perinteistä kohtaamista tarvitaan
Koronakriisin seurauksena Skype-kokoukset, Teams-palaverit ja Zoom-tapaamiset ovat tulleet tutuiksi myös lukuisille yrityksille ja työyhteisöille. Onko mahdollista, että digitaalisesta oppimisesta ja etätyöstä muodostuisi jatkossa entistä suositumpi toimintatapa? Paltakarin mielestä väitteessä on perää, mutta peräänkuuluttaa face-to-face-kohtaamisten välttämättömyyttä niin korkeakouluissa kuin työmaailmassa.
“Peruspalaveeraaminen voi muuttua tämän kokemuksen myötä radikaalisti. Sen sijaan henkilökohtaiseen luottamukseen perustuvat yhteistyö- ja bisnessuhteet eivät edelleenkään voi muodostua pelkästään ruudun välityksellä. Ihmisten välisiä tapaamisia ja kasvotusten tapahtuvaa kommunikointia tarvitaan”, Paltakari toteaa.
Sosiaalisen kontaktin välttämättömyys ei poista sitä, että lähitulevaisuudessa digitaalisia työkaluja tullaan hyödyntämään kasvavissa määrin opiskelun, opetuksen ja työelämän vauhdittajana. Tätä ajatusta tukee Puunjalostusinsinöörit ry:n syksyllä julkaistava ForestBioFacts-oppimisympäristö, jonka yksi tärkeä pääyhteistyökumppani on ollut Aalto-yliopisto.
ForestBioFactsista kirjasarjan korvaaja
ForestBioFactsin takana on 20-osainen oppikirjasarja Papermaking Science and Technology, joka on suunnattu alan opiskelijoille. Insinöörialan kirjallisuuden kivijalkoihin lukeutuvaa teosta on päivitetty vuosikymmenten saatossa, mutta nykymaailmassa sen toiminnallisuus kalpenee sähköisten hakuteosten edessä. Tämä onkin ollut yksi syy ForestBioFactsin luomiselle.
“Kirjasarjassa pitää ensimmäiseksi selvittää, mistä tarvittava tieto löytyy. Digitaalisessa oppimisympäristössä se onnistuu helposti hakutoiminnon avulla. Siellä tieto on myös nopeasti päivitettävissä. Kirjojen kohdalla uuden tiedon saaminen opiskelijoille edellyttää seuraava painosta. Digiympäristössä tietoa on mahdollista fokusoida ja tiivistää aivan eri tavalla”, perustelee Paltakari.
Siirtyminen digialustoihin ei rajoitu pelkästään opiskeluun, sillä yhä useammat tieteelliset artikkelit julkaistaan tänä päivänä muualla kuin paperilla. Formaattimuutos tapahtuu laajalla rintamalla, eikä metsä- ja bioteollisuus ole siinä asiassa poikkeus.
“Kirjasarjan ja uuden sähköisen oppimisympäristön välinen ero näkyy myös lähestymistavassa. Ennen asioissa mentiin teknologia edellä. Nykyään kaikessa lähdetään liikkeelle ratkaisukeskeisesti. Pelkästä puutuotteiden valmistamisesta on siirrytty biopohjaisiin tuotteisiin, biojalostamisen konsepteihin ja kestävään kehitykseen. Tämä kaikki sisältyy ForestBioFactsin tarjoamaan sisältöön”, sanoo Paltakari.
Lisää tietoa: ForestBioFacts
ForestBioFacts
- Puunjalostusinsinöörit ry:n uusi digitaalinen oppimisympäristö
- soveltuu sekä biotalouden ammattilaisille että opiskelijoille
- tieto puuperäisistä tuotteista ja uusista biopohjaisista tuotteista ja teknologioista on helposti haettavissa hakutoiminnon avulla.
- julkaistaan syksyllä 2020
Teksti Ari Rytsy
Kuva Aalto-yliopisto