Näin totesi toista komission puheenjohtajakauttaan aloittava Ursula von der Leyen Euroopan parlamentissa heinäkuussa. Samassa puheessa hän otti vahvasti esille kilpailukyvyn, joka on hänen ensimmäinen prioriteettinsa tulevan kauden aikana.
Viime kuukausien eurooppalaisessa keskustelussa kilpailukykyyn liittyvät asiat ovat nousseet aiempaa enemmän esiin. Alkuvuonna Antwerpenissä hyväksyttiin eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa koskeva julistus, vaaleissa puhuttiin paljon kilpailukyvystä ja puhtaan teknologian yhteistyö on esillä myös EU:n kansainvälisissä suhteissa. Green Dealin jatko näyttää siis saavan kilpailukyvystä entistä voimakkaamman lisämausteen.
Ovi aiempaa tasapainoisemmalle EU-politiikalle on siis raollaan. Jotta se saataisiin kunnolla auki, pitää kilpailukykypuheessa päästä sanoista tekoihin. Jokin tässä pistää hanttiin: oven takana painavat viime kaudella läpivietyjen lainsäädäntöuudistusten toimeenpano ja vaikutukset. Ne tekevät kilpailukykytavoitteista entistä haastavampia.
Mittava määrä eurooppalaista lainsäädäntöä odottaa yksityiskohtiaan joko komission antamien säädösten tai jäsenmaakohtaisen toimeenpanon kautta. Yhtä lailla lukuisat uudet lainsäädäntökokonaisuudet ovat juuri astumassa voimaan. Ympäristö- ja ilmastopolitiikan suuri linja ei muutu, vaan jatkuu kohti kestävyyden vahvistamista ja päästöjen vähentämistä.
Euroopassa on kuitenkin nyt uusi momentum vihreän siirtymän jatkolle, jossa teollisuus huomioidaan aiempaa paremmin. Irtautuminen fossiilitaloudesta ei tapahdu itsestään, ja Euroopassa on havahduttu muiden maailmankaupan mahtien aktiivisuuteen. Kilpailu on kovaa, ja unionissa on riski perinteiseen tapaan säännellä itsemme takamatkalle. Tarvitaan kannustusta, mahdollistamista ja kilpailukyinen toimintaympäristö.
Suomalaisen metsäarvoketjun näkökulmasta on tärkeää, että kiertotaloutta ja tuotteita koskevassa sääntelyssä huomioidaan raaka-aineen uusiutuvuus ja sen kestävä hankinta. Kaikenlaisten tuotteiden kestävyys on konkreettinen ja meitä kuluttajiakin koskeva säädösten kohde. Tässä on annettava arvoa uusiutuvuudelle ja biohajoavuudelle.
Biotalouden kehittämisessä pitää eurooppalaisellakin tasolla muistaa, ettei biotalous ole vain ruokaa ja lääkkeitä, vaan myös puupohjaisten materiaalien monipuolista käyttöä. Materiaalitehokkuus ja uudet innovaatiot tarvitsevat entistä enemmän esimerkiksi tutkimuspanostuksia – ja ennen kaikkea markkinoita, jotka kannustavat fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen. Lupaavia näköaloja luo myös biopohjaisen hiilidioksidin talteenotto ja käyttö tai varastointi. Tämän sektorin kehitys voi avata Suomelle pitkällä aikavälillä suuria mahdollisuuksia, mutta onnistuakseen tämä vaatii paitsi monien käytännön kysymysten ratkomista myös rohkeita poliittisia päätöksiä. Herättelemme Eurooppaa siis olemaan edelläkävijänä tälläkin saralla.
Nämä ovat esimerkkejä konkreettisista toimista, joita odotamme päätöksentekijöiltä alkaneella kaudella. Metsäpohjainen arvoketju on valmiina vahvistamaan omavaraisuutta, turvaamaan hyvinvointia ja auttamaan vihreän siirtymän loikassa. Yhteispelillä se onnistuu.
Paula Lehtomäki
toimitusjohtaja
Metsäteollisuus ry
