Metsäteollisuus tarvitsee jalostusarvon nostoa.
”Sitä minäkin päivätyössäni mietin lähes koko ajan”, Stora Enson Biomaterials-divisioonan innovaatiojohtaja Lauri Lehtonen myöntää.
Käynnissä oleva siirtymä kestävämpiin tuotteisiin ja tuotantotapoihin on metsäteollisuudelle suuri mahdollisuus, sillä maailma tarvitsee fossiilisia raaka-aineita korvaavia kestäviä ratkaisuja.
Tuotekehityksen ja jalostusarvon näkökulmasta uusien tuotteiden haarukointi on kuitenkin haastavaa.
”Tosiasia on, että tuotannollinen lisäarvo tulee uudenlaisista arvoketjuista. Näin ollen innovoinnissakin on ennen muuta kyse uusien bisnesmallien pohtimisesta. Eli millaisia kumppanuuksia tarvitaan, jotta saadaan aikaan tietynlaisia tuotteita. Siinä pitää tehdä tiivistä yhteistyötä asiakkaansa kanssa, ymmärtää arvoketjujen toimintaa ja osata tehdä yhteistyötä eri toimialojen edustajien kanssa.”
Lehtonen nostaa esimerkeiksi akkuteollisuuden yhteistyösopimuksen ruotsalaisen akkuvalmistaja Northvoltin kanssa tai polymeerikemiaan liittyvän tuoreen yhteistyösopimuksen eteläkorealaisen Kolon Industriesin kanssa. Kolonin tuotekehitysyhteistyön tarkoituksena on kehittää ja teollistaa biopohjaisia polyestereitä ja niiden sovelluksia erilaisissa muovia korvaavissa applikaatioissa.
Akkuteollisuudelle Biomaterials kehittää ligniinistä jalostettua biopohjaista kovahiiltä akkujen anodimateriaaliksi.
”Siinä yhtenä yhteistyökumppanimme on ruotsalainen akkuvalmistaja Northvolt. Molemmissa yhteistyökuvioissa olemme tekemisissä meille uusien kumppanien kanssa, joten tuotannollisen kokonaisuuden ymmärrys nousee olennaiseksi. Arvoketjuissa on mukana suuri määrä toimijoita, jotka ovat meille aivan uusia.”
Rohkeutta myös julkiseen visiointiin
TKI-panostusten kasvattaminen julkista tukea lisäämällä on Lehtosesta sinänsä hyvä asia ja voi osaltaan aktivoida myös yrityksiä.
”Tällainen kansallisen tason innovointipanostus näkyy meillä ideoina ja etenkin hyvänä uutena työvoimana. Voimme näin nopeasti kokeilla tuotekehityksellisesti uutta. Haasteet tulevat puolestaan investointien käyttöpäästä. Myös siellä tarvitaan rohkeutta mennä tutustumaan ja katsomaan uusia arvoketjuja, jotta osaajia olisi tarjolla riittävän nopeasti myös niiden tarpeisiin. Eli TKI-panostusten kasvattamisen ohella pitäisi rakentaa myös osaamiskeskuksia ja avata rohkeasti suuntaviivoja uuteen.”
