Miksi metsäteollisuus muokkaa tuotantotapojaan?
Kaikkiaan toimintaympäristö on pitkälti ilmastollisista syistä muuttunut niin nopeasti, että myös ajattelun on muututtava. Alalla tiedetään hyvin, että puusta voi tulla vielä pulaa ja tuotannollisesta raaka-aineesta kallista. Energiantuotannossakin on ylipäänsä eletty ns. tulen aikaa. Puu on ollut suhteellisen edullista, joten sitä on voitu käyttää suhteellisen paljon myös poltettavana uusiutuvaksi energiaksi.
Metsäteollisuus korvaa tuotannossaan fossiilisia raaka-aineita. Toiminta sekä tuotannon markkinointi on perustunut siihen, että puu käytetään kokonaan. Tähän on kuulunut myös se, että jopa puolet tuotantoon tulevasta biomassasta käytetään uusiutuvan energian tuottamiseen korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Tässä mielessä metsäteollisuus on osin myös oman narratiivinsa vanki. Mutta nyt tarinaa pitää muuttaa.
Mikä muutoksessa kielii vetytaloudesta?
Vetytaloutta mukailevana näkökulmana voi tässä vaiheessa ajatella, että hiilidioksidia kerätään jatkossa tuote- ja liiketoimintamielessä myös sellutehtaitten piipuista. Hiilidioksidi muuttuu siis päästöjä aiheuttavasta tuotannollisesta sivuvirrasta esimerkiksi synteettisen polttoaineen arvokkaaksi raaka-aineeksi. Silti pitkän aikavälin tavoite on, että piipuista tulisi entistä vähemmän hiilidioksidia kerättäväksi. Puun polttaminen siis vähenee, ja raaka-aine käytetään nykyistä tehokkaammin tuotannossa. Uusiutuva edullinen energia otetaan jatkossa ulkopuolisista lähteistä, kuten tuulivoimasta.
Kyse lienee myös jalostusarvon nostosta?
Kyllä. Ja varsinaisesti kyse on hiilitehokkuudesta. Jos vertailun vuoksi katsotaan vaikkapa petrokemian teollisuutta, niin siellä mahdollisimman suuri osa jalostettavasta öljystä pyritään muuttamaan erilaisiksi tuotteiksi.
Samanlainen tulee olemaan kehityksen suunta myös metsäteollisuudessa.
Vaikkapa Stora Enson Sunilan akkutehdas on hyvä esimerkki metsäteollisuuden muuttuvasta tuotannosta ja ligniinin uudenlaisesta hyötykäytöstä. Ligniini ei mene enää kokonaisuudessaan polttoon vaan siitä tehdään korkean jalostusarvon akkumateriaalia. UPM:llä on puolestaan sivuvirtoja tuotteistavaa biojalostamotoimintaa. Myös Metsä Group on biotuotetehtaissaan kehittänyt tuotannollisten sivuvirtojensa hyödyntämistä uusina tuotteina.
Jero Ahola
Energiatehokkuuden professori
LUT-yliopisto
