Premium Board uusi Stromsdalin tehdasimagoa

Premium Board uusi Stromsdalin tehdasimagoa

Konkurssiin menneen Stromsdalin tehtaan kartonkilinja höyryää jo Juankoskella uudella nimellä Premium Board Finland Oy:n omistuksessa.

Kun paloturvallisuus tekniikoiden installointi tehtaaseen, prosessikoneiden säätö sekä työntekijöiden koulutus saatiin päätökseen, alkoi Juankosken sydän taas sykkiä. Kartonkitehdas on keskeinen osa Juankosken historiaa. Uuden omistajan myötä tehdas pesee kasvonsa ja vanha nimi siirtyy historiaan.

”Olisimme saaneet vanhan nimen käyttöön, myös immateriaalioikeudet ovat meillä. Mutta kun nyt taustalla on konkurssi, otamme käyttöön Premium Board -nimen”, kertoo Premium Board Finland Oy:n varatoimitusjohtaja Krister Björkqvist. Sen sijaan perinteisen Stromsdal-nimen johdannaisia näkyy vielä uudessakin tuotepaletissa.

Kaikkiaan tehdas tarjoaa työtä 145 hengelle. Jos lisäksi lasketaan alihankkijaverkosto, joka muodostuu seudun pienyrittäjistä, Premium Boardin vaikutuspiirissä työllistyy yhteensä 300 henkeä.

Yhtiö käynnistelee omaa kuuselle speksattua sahaansa sekä voimalaitosta, josta kaavaillaan CHP-mallista, sähköä lämmön sivussa tuottavaa biovoimalaa. Sähkön nykyhinnoilla laskelmat eivät näytä mahdottomilta investoinneilta, vaikka hintalapussa lukee noin 30 miljoonaa euroa.

“Hallissa on kartonkikoneen ja päällystyskoneen linjat, jotka voidaan eriyttää, mikä lisää toiminnan joustavuutta”, Björkqvist sanoo. Tehdas tuottaa kartonkia 70 000 tonnia vuodessa, josta yli 90 % menee vientiin.

Pienillä oma asema markkinoilla

Pienuuden suuruus piilee siinä, että suuret toimijat tekevät tilaa kokoluokkaa pienemmille, jotka voivat räätälöidä sarjoja asiakkailleen.

”Meidän vahvuus on niissä asiakaskontakteissa, joissa voidaan reagoida nopeasti ja joustavasti asiakaspään vaatimuksiin”, Björkqvist avaa.

Itä-Suomessa toimii kolme erityyppistä kartonkitehdasta: Premium Boardin lisäksi Powerflute Ltd:n Savon Sellu sekä Pankakosken kartonkitehdas Lieksassa. Kaikki kolme höyryävät iloisesti alle sadan kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Suuret yritykset ja markkinoita johtavat jätit voivat olla eräällä tavalla oman suuruutensa vankeja, arvioi Metsäteollisuus ry:n liiketoiminta- ja innovaatioympäristösektorin johtaja Antro Säilä.

”Pieni metsäteollisuustoimija saattaa löytää ratkaisun, jossa se pystyy palvelemaan pieniä asiakasyrityksiä tavalla, joka ei niin hyvin sovellu suurten metsäteollisuusyritysten konseptiin.”

”On tärkeää hakea jatkuvasti uusia toimintamalleja monien tekijöiden uhatessa metsäteollisuuden kilpailukykyä, kun esimerkiksi investoinnit – vuositasolla miljardin luokkaa – Suomeen eivät näytä enää kasvavan”, Säilä taustoittaa.

– Reijo Holopainen –

 

Uusimmat