EPC-toimitus sisältää kaksi 25 tonnin nosturijärjestelmää, jotka operoivat yli 500 metrin pituisella kiskotuksella ja tulevat käsittelemään rekoilla ja junilla puukentälle tulevia puukuormia 7 600 000 kuutiota vuodessa. Asennukset alkavat kevään 2022 kuluessa.
”Puukenttänosturit ovat olleet Andritzin tuotevalikoimassa jo vuodesta 1994 Kone Woodin oston myötä. Pohjois-Amerikassa puukenttänosturit ovat hyvin tavanomainen tekniikka puun käsittelyssä. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre kiinnostui keskustelemaan toimituksesta Kemiin, ja sopimukseen päästiin puolitoista vuotta sitten. Kyseessä on ensimmäinen Pohjois-Amerikan ulkopuolella oleva järjestelmä. Samalla se on ensimmäinen, joka on täysin autonominen. Nosturijärjestelmä toimii siis ilman operaattoria”, kertoo Andritzin Ilkka Manninen.
Kun Kemin kauppa varmistui, Andritz päätti panostaa nostureiden markkinointiin Pohjois-Amerikan ulkopuolella ja perusti oman organisaation Lahteen tätä varten. Vuosi sitten aloittanutta noin viiden hengen tiimiä vetää Ilkka Manninen.
Andritz sanoo nosturijärjestelmän sopivan sellutehtaiden lisäksi myös esimerkiksi sahojen ja levytehtaiden puunkäsittelyyn. Järjestelmä vähentää manuaalista operointia, esimerkiksi Kemissä kaksi nosturia hoitaa puukentällä autonomisesti koko puunkäsittelyn. Sähköinen järjestelmä korvaa puukentällä myös nykyisin kumipyörillä liikkuvat fossiilisia polttoaineita käyttävät kuormaajat. Lisäksi järjestelmä hoitaa kaiken logistiikan suunnittelun ja muun muassa varastokirjanpidon.
”Aloimme nelisen vuotta sitten miettiä operaattorin korvaamista puukentällä digitaalisuutta hyödyntävillä järjestelmillä. Syntyi tuote nimeltä ANDI, joka tunnistaa toimintaympäristön, ohjaa puukenttänosturia ja korvaa näin myös operaattorin. Purkavien rekkojen lastit skannataan ja tunnistetaan, ja ANDI-järjestelmä hoitaa lastin siirron tuotannon edellyttämällä tavalla”, sanoo Manninen.
”Autonomisen ANDIn rinnalla toimii toinen pääjärjestelmä ACSS (Andritz Crane Supervisory System), joka huolehtii puukentän operoinnin ja tehtaan välisestä varastokirjanpidosta. ANDI ajaa nosturia ja ACSS huolehtii logistiikasta. Järjestelmä tietää, mitä puuta on missäkin, minkälaista puuta on tullut ja mistä, jos tieto on tullut tehtaalle rekan mukana. Tämän tiedon varassa tehdas pystyy optimoimaan kulloisenkin tuotantoprosessin edellyttämän raaka-aineen käytön. Tietoa voidaan tuoda myös taaksepäin esimerkiksi keitosta tai kuivatuskoneelta, mitä puuta kulloinkin käytettiin aina rekan tarkkuudella.”
Andritzin mukaan nosturijärjestelmä lisää turvallisuutta ja vähentää operointikuluja, koska puukentällä ei ole operaattoreita. Koko puukenttäkokonaisuuden liikenne- ja purkujärjestelyt toteutetaan turvallisesti ja tehokkaasti. Laitteisto sijoitetaan niin, että puun purkualueet ja puukenttä ovat laitteiston lähellä. Näin minimoidaan raaka-aineen siirtelytarve. Puuautojen kohtaamiset on vältetty yksisuuntaisella kiertoreitillä, eikä autoliikenne risteä missään vaiheessa raideliikenteen kanssa. Puuautojen yksisuuntaisella kulkusuunnalla vältetään myös peruutukset.
”Puukentän pinta-alalle saadaan isompi varastotilavuus nosturin kasatessa puita korkeampiin pinoihin, kuin mihin mobiilinosturit pystyisivät. Puupinojen välissä ei tarvita kulkureittejä, mikä lisää puuvaraston tilavuutta. Puuvaraston perustaminen on siis huomattavasti edullisempaa perinteisiin järjestelyihin verrattuna. Säästöjä syntyy sekä rakennus-, laite- että käyttökustannuksissa. CO2-päästöjä ei tule, koska puukenttänosturit ovat täysin sähkökäyttöisiä. Polttoainekustannukset ovat pienemmät, ja sähköisesti toimivassa prosessissa nosturien jarrutusenergiakin palautetaan takaisin sähköverkkoon”, Ilkka Manninen kertoo.
Andritzin ensimmäinen autonominen puukentän nosturijärjestelmä on käyttöönottovaiheessa Floridassa Yhdysvalloissa.
