Eetu Dahlin ukki oli nuorena tukkijätkä. Metsä on aina kuulunut suvun ja perheen elämään, ja metsäalan opintoihin lähtökin sai alkukipinän keskustelusta ukin kanssa – ja vähän myös Nuuskamuikkusen elämäntavasta.
Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa metsätieteitä opiskeleva Eetu Dahl on tyytyväinen opiskelija-asuntoonsa Suomen korkeimmassa puutalossa. Pielisjoen rannalla sijaitsevan kerrostalon yhdennentoista kerroksen seinänkorkuisista ikkunoista on kiistatta kaupungin paras näköala. Joen suulta katse kantaa kauas järvenselälle ja kaupungin takana siintäville vihreille vaaroille. Ikkunoista voi seurata jopa perinteistä puun uittoa joella, joka on osa yli 400 kilometrin pitkää tukinuittoreittiä.
”Kun tukkiletka lipuu tästä ohi, on näky ainutlaatuinen”, huokaa Dahl.
Täyden kympin koti
Puu valikoituu puheenaiheeksi korkealta avautuvassa maisemassa, mutta myös opiskelijakodin seinissä. Metsäalan opiskelija on kiinnostunut puurakentamisesta. Pari vuotta 14-kerroksisessa puukerrostalossa asuneena hän on ehtinyt pohtia talon rakennusteknisiä ratkaisuja ja seurata, kuinka puu elää rakennuksessa.
”Puu on elävä elementti. Huomaa, että talo on rakennettu elävästä aineesta. Puuhan kerää itseensä kosteutta. Kosteuden ja lämpötilan vaihtelu tuntuu ajoittain etelän puolen ikkunaa avatessa.”
Puurakennuksessa herää usein kysymys paloturvallisuudesta. Eetu Dahl esittelee talon sammutusjärjestelmän, sprinklerit huoneiden katossa. Hänen näkökulmastaan talo on onnistunut.
”Luotan rakennukseen ja tykkään asua tässä. Kouluarvosana täysi kymppi.”
Dahl pysähtyy katselemaan ikkunasta kaukaisuuteen avautuvaa, vesistön pilkkomaa metsämaisemaa.
”Pohjanmaalta Kempeleestä, peltojen keskeltä kotoisin olevalle oli ihmeellistä tulla Järvi-Suomeen. Tykkään Joensuusta, ehkä jään tänne opintojen jälkeen. Toinen vaihtoehto on Rovaniemi, etelämmäksi en aio lähteä.”
Monialaiset opinnot
Eetu Dahl on silminnähden innostunut metsäalasta. Yliopisto-opintojen hän kertoo tuoneen oma-aloitteisuutta ja periksi antamattomuutta.
”Metsäopinnoissa nousevat esiin taloudelliset näkökulmat. Opitaan metsäteollisuuden suuri kuva.”
Metsätieteiden opiskelun hän näkee omanlaisenaan, verrattuna moniin muihin aloihin.
”Verrattuna vaikka oikeustieteisiin, se eroaa kuin yö päivästä.”
Opinnoissaan hän on kokenut tärkeäksi monialaisen opintokokonaisuuden rakentamisen.
”Opiskelen tilastotiedettä ja kauppatieteitä. Biokemiakin oli hetken aikaa sivuaineena. Olen kiinnostunut myös dendrologiasta.”
Kandidaatintutkielman aiheena oli kuusen tukki- ja kuitupuusaanti. Data-aineistona oli yli 6 000 harvesterin käsittelemää kuusta. Erinomaisin arvosanoin palautuneesta tutkielmasta, sen aiheesta ja tuloksista hän kertoo asiansa tuntevan vuolaasti.
Työtä opintojen aikana
Maisterivaiheen opiskelijalla on opintojen ohella monta muutakin metsäalaan liittyvää rautaa tulessa. Hän on toiminut uusille opiskelijoille tutorina ja ainejärjestönsä, Joensuun Metsäylioppilaiden yhdistyksen, puheenjohtajana.
Viime lukukaudella Dahl perusti opiskelijatovereidensa kanssa metsäalan osuuskunnan, jonka varapuheenjohtaja hän on. Metsäopiskelijoiden OsuusMetsä -nimisen yrityksen tavoitteena on tarjota metsäalan opiskelijoille työkokemusta opintojen aikana. Dahl kertoo, että opiskelijoiden ja yritysten rajapinnassa toimiva yritys etsii tekijän metsäalan hommiin taimikonhoidosta suunnitteluun ja konsultointiin. Etämetsänomistajat ovat yksi osuuskunnan asiakasryhmä.
”Puu liikkuu koko ajan johonkin suuntaan ja yrityksilläkin on paljon työtehtäviä, jotka voi ulkoistaa. Metsäalan yrityksille ja metsänomistajille osuuskunta tarjoaa työntekijöitä kaikenlaisiin urakoihin.”
Osuuskunnalla on jo ollut keikkoja pakurin ymppäyksestä halkosavottaan.
”Maisterivaiheen opiskelijoilla on jo monenlaista osaamista. Jos emme itse osaa tai ehdi, tekijät löytyvät läheltä, ammatti- tai ammattikorkeakoulusta.”
Verkostoitumisen merkitystä nuori mies korostaa kaikissa toimissaan.
”Business Joensuukin tuli vastaan ja saimme yritykselle tilat kaupungin yhteistoimitiloista.”
Suku kannusti metsäalalle
Kiinnostus metsiin on tullut sukuperintönä. Suvun metsät sijaitsevat Pohjanmaalla yhteismetsinä. Metsä ja puut ovat kuuluneet Dahlin suvun arkeen aina.
”Ukki oli nuorena tukkijätkä. Myöhemmin hän oli rakentamassa kelomökkejä Ylläksellä.
Isäkin ehti nuorena käydä metsurikoulun. Polttopuusavottaa teemme aina sukulaisten kanssa metsässä yhdessä.”
Metsäalan opintoihin lähtökin sai alkukipinän keskustelusta ukin kanssa.
”Ukki joskus sanoi, että meidän suvussa ei taida olla yhtään metsänhoitajaa. Hänelle metsänhoitaja oli iso herra. Yliopistotutkinnolla voikin edetä moneen suuntaan.”
Metsäopinnoissa teoria yhdistyy saumattomasti käytäntöön. Metsässä liikkumista Dahl kuvaa elämäntavaksi ja terapiaksi. Puheissa kuultaa myös hippunen reissuromantiikkaa, ukin antaman mallin mukaan.
”Pikkupoikana ihailin Nuuskamuikkusen elämää”, naurahtaa Dahl ja tunnustaa mieltävänsä itsensä metsämieheksi.
”Kun nuorena ei ole vielä sitoutunut suuremmin, voi kulkea vapaasti metsissä. Metsissä liikkuminen työn merkeissä onkin ollut mahdollista kesätöissä Lapissa. Viimeiset kaksi kesää on mennyt Ylitorniossa, jossa työnkuvaan on kuulunut puunhankintayhtiöille tilasuunnitelmien tekoa ja käytännön puunhankinnan työtehtäviä. Viime kesänä keskityin energiapuuhun, sitä edellisenä sahapuun hankintaan. Tulevana kesänä haluaisin jäädä Joensuuhun ja nähdä kaupungin, kun lehti on puussa.”
Kalastusta ja metsästystä
Myös vapaa-ajalla Dahl suuntaa metsään ja luontoon. Maastopyöräreitit Joensuun ympäristön metsissä ovat tulleet tutuiksi. Loppuvuodesta pitäisi taskussa olla metsästyskortti.
”Linnustamista valtion metsissä”, hän tiivistää toiveensa.
Jokien rannat eri puolilla Suomea ovat tulleet tutuiksi tärkeimmän harrastuksen, perhokalastuksen myötä.
”Simojoki on tuttu, ihan lempipaikka. Viihdyn myös Lemmenjoella ja Utsjoella.”
Vapaa-ajan kalastaja harmittelee suurten jokien patoamista sähköntuotannon vuoksi. Toiveissa on, että jokia joskus vielä ennallistetaan lohien nousta.
Luonnon monimuotoisuus ja ihmisen kädenjälki luonnossa vilahtavat Eetu Dahlin kalastustarinoissa. Ilmastonmuutosta nuori mies on pohtinut maapallon vuosimiljoonien kautta.
”Myös globaalit metsäpalot ovat tuhoisia ilmastolle. Ymmärrän huolen ilmastosta, mutta en ole ahdistunut. Lapsena pelkäsin, että jäätiköt sulavat tosi nopeasti, mutta tieto lisää ymmärrystä. Lapsena oli syntymäpäivänä lokakuun lopulla usein lunta maassa, nyt vain loskaa. Mutta jos olisin karhu, voisi kyllä ketuttaa.”
Luottamusta tulevaan
Tulevaisuuteen Dahl katsoo optimistin silmin.
”Ympäristön suhteenkin uskon, että taloudellinen kasvu luo hyvinvointia. Puusta tehdyssä tuotteessa sertifikaatti kertoo sen vastuullisuudesta.”
Hän myöntää, ettei opiskelijana vielä voi kulutuksessa huomioida yksinomaan vastuullisuutta, mutta tulevaisuudessa toki.
”Kun ihmiset ovat aidosti huolissaan, he muuttavat kulutustaan. Kuluttajakäyttäytymiseen kulminoituu moni asia. Itse luotan suomalaisten yritysten vastuullisuuteen.”
Opinnoilta jäävää aikaa Dahl kertoo käyttävänsä myös elämäkertojen lukemiseen. Ponssen perustajan Einari Vidgrénin elämäntarina on viimeksi tehnyt syvän vaikutuksen.
”Se kertoo armottomasta, suomalaisesta sisusta. Suomi on noussut äärimmäisestä köyhyydestä yhdeksi maailman vauraimmista valtioista sadassa vuodessa metsän ansiosta.
Meillä Suomessa asiat ovat hyvin. Kaikilla on mahdollisuus opiskella yliopistossa riippumatta varallisuudesta. Monissa maissa se on mahdotonta.”
Lukemiseksi vapaalla on viime aikoina valikoitunut myös sijoittamisesta kertovia oppaita.
”Sijoittaminen on nyt harrastus, mutta suunnitelmissa on perustaa yritys.”
Dahl paljastaa, että kyseessä on pääomasijoitukseen keskittyvä yritys, jossa mukana on kymmenkunta eri alojen opiskelijaa.
”Tavoitteena on tähdätä taloudellisesti riippumattomaan tilaan. Jos pelaa korttinsa hyvin, voi pääomatuloilla tulevaisuudessa korvata vuosittain muutaman kuukauden työtulot. Metsäalan asiantuntijoiden työnkuva ja työmarkkinatilanne voi muuttua.”
Metsäalan ammattilaisuuden kynnyksellä hän tunnustaa, ettei oikein usko eläkejärjestelmään.
”Siksi on kerrytettävä omaa eläkettä.”
…
Light House Joensuu
14-kerroksinen Light House Joensuu on 50-metrisenä Suomen korkein puukerrostalo. Joensuun Penttilänrannassa sijaitsevassa kerrostalossa on käytetty Stora Enson toimittamaa puumateriaalia; LVL-viilupuuta seinärakenteissa ja ristiinliimattua puuta eli CLT:tä rakennuksen välipohjiin.
Esivalmistetut puuelementit ovat rakenteellisesti erittäin lujia painoonsa nähden – jopa terästä vahvempia – ja niillä on erinomainen kuormankantokyky.
Uusiutuva puu on vastuullinen materiaali, puukerrostalo toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan.
Light House Joensuun rakennuttaja on Joensuun Opiskelija-Asunnot Oy Joensuun Elli, ja talossa on koteja 150 opiskelijalle.
Teksti ja kuvat: Sirpa Sutinen
