Atte Virtanen haluaa lisätä dialogia ja varmistaa, että VTT:n tutkimus vastaa teollisuuden tarpeisiin.
Atte Virtanen on toiminut elokuusta lähtien VTT:n Biomateriaalit-tutkimusalueen johtajana, johon hän siirtyi Fortumin biotalousohjelman liiketoiminnan kehitysjohtajan pallilta. Poikkeuksellisesti VTT:n pesti kiinnosti niin paljon, että hän oli valmis vaihtamaan työpaikkaa suunniteltua pikaisemmin, runsaan vuoden kuluttua.
”Pitkällisen harkinnan jälkeen tartuin tilaisuuteen, sillä uskon voivani laajentaa omaa osaamistani. Samalla näin tämän haasteena, miten tutkimuslaitos voisi toimia paremmin asiakasrajapinnassa”, hän sanoo.
Uuden oppiminen on ollut Virtaselle tärkeää, ja hän on aina punninnut uudet mahdollisuudet tarkkaan.
Edelliset kymmenen vuotta hän asui ja työskenteli Hollannissa, ja vuosina 2012–2020 hän reissasi vielä viikoittain Italiaan. Hollannissa hän työskenteli korkeapainelaminaatteja valmistavassa Trespa International B.V.:ssä sekä vuodesta 2012 myös sen italialaisessa tytäryhtiössä Arpa Industriale S.p.A.:ssa Molemmissa yrityksissä tehtävänä oli johtaa prosessi- ja tuotekehitystä.
”Useampi vuosi meni niin, että vaimo työskenteli Suomessa. Tavoitteena oli saada perheenlisäystä, mutta asia ei oikein edennyt, koska olin aina maailmalla. Muutin takaisin Suomeen perhesyistä, ja nyt meillä on yksivuotias poika”, hän kertoo.
Onnistunut tutkimus päätyy teolliseen prosessiin
Siirtymä liike-elämästä tutkimuslaitokseen on sujunut jouhevasti.
”Iso osa työstäni on ihmisten johtamista, joka on pohjimmiltaan aina samanlaista: asetetaan tavoitteita, seurataan niitä ja tunnustellaan, missä mahdollisesti tarvitaan apua”, hän sanoo.
Ihmisten lisäksi tutkimusalueen johtaja on vastuussa myös muun muassa siitä, että resurssit on mitoitettu oikein, että tutkimus on vaikuttavaa ja korkealaatuista ja että tutkimushankkeita osataan myydä myös teollisuudelle.
”Haluan vahvistaa oikeanlaista dialogia teollisten toimijoiden kanssa, niin ettemme ainoastaan esittele olemassa olevaa tarjontaamme ja etsi sille mahdollisia hyödyntäjiä.
Meidän kannattaa kuunnella herkällä korvalla, millaisten haasteiden kanssa tällä hetkellä toimitaan ja miten he itse näkevät toimintaympäristön muuttuvan lähitulevaisuudessa. Jos pääsemme keskustelemaan oikeista haasteista, pystymme vastaamaan tarpeisiin ja yhdistämään osaamista eri tiimeistä ja myös tutkimusalueiden rajojen yli.”
Vaikka VTT:llä tehdään myös puhtaasti tutkimuksellisia hankkeita ja niistä tieteellisiä julkaisuja, Virtanen näkee, että tutkimuslaitos on onnistunut silloin, kun sen tutkimusten tulokset päätyvät teolliseen prosessiin.
”Tutkimuslaitoksen tehtävänä on luoda uutta tieteellistä ymmärrystä, mutta tutkimuksen on samalla oltava riittävän soveltavaa. Työmme vaikutus tulee siitä, että tulokset menevät uusina resepteinä, tuotteina ja prosesseina teollisuuteen.”
Ratkaisevana asiana bioalan menestyksen kannalta Virtanen näkee sen, että erilaisista taustoista tulevat osaajat kootaan yhteen.
”Parhaissa tiimeissämme on ihmisiä eri koulutusaloilta ja heillä on takanaan erilaisia urapolkuja. On myös tärkeää pitää huolta, että välillä voidaan palkata lopputyön tekijä, jossa on potentiaalia, ja välillä vahvistetaan tiimiä kohdennetusti senioritason tutkijalla, jolla on tarvittavaa spesifiä osaamista.”
Virtanen uskoo, että bioala säilyy kiinnostavana jatkossakin, kunhan vain alan uudistumisesta muistetaan kommunikoida.
”Tällä hetkellä on selvää, että ala uudistuu positiivisella tavalla, kun katsoo, mitä suomalaiset metsäfirmat ovat tehneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaikka paperin kulutus edelleen vähenee ja paperikone on yhä vähemmän käynnissä, uusia tuotteita tulee markkinoille koko ajan ja tulevaisuudessa vielä lisää.”
…
Atte Virtanen
- Vice President, Biomaterial Processing and Products
- Koulutus: diplomi-insinööri (paperitekniikka, paperinjalostus ja tuotantotalous), TKK
- Perhe: naimisissa, yksi lapsi
- Harrastukset: pyöräily ja kuntosalilla treenaaminen
—
3 x uran huippuhetket
- Aloitin urani Stora Enson paperitehtaalla Kotkassa. Se loi perusteet, joista on ollut paljon hyötyä myöhemmin.
- Yksittäinen saavutus, josta olen ylpeä, oli Fenix NTM® -komposiitin kehittäminen työskennellessäni Hollannissa. Meitä oli viiden hengen tiimi, tuotekehitys tehtiin alle vuodessa ja siitä tuli usean sadan miljoonan bisnes. Komposiitti tuntuu pehmeältä, mutta on kovaa eikä naarmuunnu, ja se on voittanut kymmenen innovaatiopalkintoa, esimerkiksi Interzum ”Best of the Best” -palkinnon ja Red Dot -palkinnon.
- Hollannin aikaan kuuluu myös seitsemän vuoden systemaattinen hartsiteknologian tuotekehitys, jonka ansiosta 50 prosenttia fenolista pystytään korvaamaan ligniinillä. Oli hienoa saada tuote labrasta pilotille ja edelleen pilotilta tehtaalle ja alkaa hyödyntää ligniiniä teollisessa mittakaavassa. Tuote on ollut teollisessa tuotannossa vuodesta 2019 alkaen.
…
140 ammattilaista kolmella paikkakunnalla
VTT:n biomateriaalit-tutkimusalueella työskentelee noin 140 ammattilaista Espoossa, Jyväskylässä ja Tampereella. Tutkimustiimejä on kahdeksan. Tutkimusalueella toimii lisäksi kaksi tutkimusprofessoria sekä tutkimus- ja teknologiapäälliköitä.
Atte Virtanen mainitsee pakkausmateriaalit ja niiden barrier-päällysteet tutkimusteemana, jossa teollisuuden imu ja VTT:n osaaminen kohtaavat hyvin. Toinen tärkeä teema on selluloosasta tehtävät tekstiilikuidut, joiden ympärille on jo syntynyt useita yrityksiä. Pitemmällä aikavälillä paljon uutta kehitetään muun muassa FinnCERES-tutkimusohjelmassa yhdessä Aalto-yliopiston kanssa.
”Olen itse ollut VTT:n asiakas kahdessa edellisessä työpaikassani ja oppinut tuntemaan VTT:n asiakkaan ominaisuudessa. Silti yllätyin positiivisesti huomatessani, miten laaja-alaista osaamista ja pilotointi-infraa täällä on”, hän sanoo.
”Tätä viestiä haluan välittää teollisuudelle, jotta saisimme sekä osaamisen että räätälöitävissä olevan infran fiksuimmin teollisten toimijoiden käyttöön. Vaatii luottamusta olla riittävän avoin haasteista, mutta hankkeet, joissa tutkimus luo merkittävää hyötyä teollisuudelle, syntyvät tätä kautta.”
