Etelä-Afrikan metsävarat kattavat yli 40 miljoonaa hehtaaria maan pinta-alasta. Maankäytössä metsitetyn pinta-alan osuus on vain noin 1,27 miljoonaa hehtaaria eli noin prosentti koko Etelä-Afrikan 122,3 miljoonan hehtaarin pinta-alasta. Pääasiallisia puulajeja ovat mänty, eukalyptus ja akaasia.
Vuosina 2008–2017 Etelä-Afrikassa on tehty uusia metsityksiä yhteensä 16 900 hehtaaria eli keskimäärin noin 1 690 hehtaaria vuodessa. Vuonna 2017 niitä toteutettiin eniten KwaZuluNatalin ja Mpumalangan provinsseissa, joiden maaseutualueilla on vähän muita toteuttamiskelpoisia mahdollisuuksia taloudellisen toiminnan kehittämiseen ja työpaikkojen luomiseen. Raaka-aineresurssien kehittämisellä provinsseihin houkutellaan suurempaa jalostuskapasiteettia sahojen, kartonkitehtaiden, hakkurilaitosten ja käsittelylaitosten muodossa.
Vuonna 2017 Etelä-Afrikan metsäsektori työllisti yhteensä 157 500 työntekijää. Metsäteollisuuden vienti vuonna 2017 (28,9 mrd. randia) oli 0,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Maan tärkeimmät vientituotteet ovat sellu, paperi ja massiivipuutuotteet.
Eteläafrikkalaisista metsäteollisuusyrityksistä Sappi ja Mondi ilmoittivat vuonna 2018 monen miljardin randin sijoituksista Etelä-Afrikkaan. Niillä tuetaan hallituksen pyrkimyksiä talouskasvun vahvistamiseksi ja lisätään maan kapasiteettia sellun liuottamiseen. Liukosellua myydään jalostustehtaille erilaisten kulutustuotteiden ja etenkin vaatteissa ja tekstiileissä käytettävän viskoosikatkokuidun valmistusta varten.
Osana Vulindlela-projektia Valmet toimitti uusitun arkkileikkurin ja uuden paalauslinjan Sappin Saiccorin sellutehtaalle. Arvoltaan noin 4 miljoonan euron arvoinen toimituksen tavoitteena on pienentää tehtaan ympäristöjalanjälkeä ja lisätä sen kokonaistuotantoa 783 000 ilmakuivatusta tonnista 890 000 ilmakuivattuun tonniin vuodessa.
Analyysi
Leo Lähteinen
Sales Executive
Nordic Paper & Packaging (Pty) Ltd
Etelä-Afrikassa tuontipuun merkitys korostuu tulevaisuudessa
”Kaikista Etelä-Afrikan metsistä vain kaksi prosenttia on sellaista talousmetsää, jota voidaan hyödyntää paperiteollisuudessa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa. Valtaosa luonnonmetsästä on jo hakattu oman teollisuuden käyttöön ja uuden metsän tuotanto on etupäässä plantaasien varassa.
Plantaaseilla tuotettu metsä, eli tuttavallisemmin Etelä-Afrikan mänty (SA Pine), kasvaa noin 10–20 vuotta, kunnes se kaadetaan teollisuuden käyttöön. Kyseinen puumateriaali on hyvin huokoista ja käyttötavoiltaan rajattua, mikä heijastuu sen teollisiin mahdollisuuksiin, varsinkin mekaanisen metsäteollisuuden kohteissa. Korkealaatuiset puu- ja insinööripuutuotteet ovat pääosin tuontitavaraa.
Plantaasien tulevaisuus on pitkälti yksittäisten yritysten ja organisaatioiden sekä instituutioiden varassa, jotka omistavat plantaasit. Tilanne on haastava, koska Etelä-Afrikan omat metsäresurssit ovat hupenemassa, ja puun käytön lisääminen varsinkin mekaanisen metsäteollisuuden puolella on lapsenkengissään. Mikäli Etelä-Afrikka ei aio panostaa omien metsien tehokkaaseen käyttöön ja laajentamiseen, on se tulevaisuudessa riippuvainen tuontipuusta.
Suhtautuminen pohjoismaiseen puutavaraan on positiivista, sillä pitkään alalla olevat tietävät sen laatueron paikallisesti valmistettuun puutavaraan. Pohjoismaisia yrityksiä näkyy brändeinä ja tuotteiden logoina vain muutama, muun muassa UPM, Lunawood ja Stora Enso. Myös keskieurooppalaisia brändejä on alkanut tulla markkinoille.
Etelä-Afrikassa on paljon mahdollisuuksia, kun katsotaan väestön kehitystä sekä uusien asuntojen ja kauppakeskusten että muiden rakennusten tarvetta. Yksi Etelä-Afrikan suurimmista eduista on halpa työvoima. Toisaalta automaation aste on usein hyvin alhainen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Etelä-Afrikka on kärsinyt myös korruptiosta, jonka seurauksena monet isot infrastruktuuriset investoinnit eivät ole toteutuneet.”
Teksti Ari Rytsy
Kuva Shutterstock
