Joulukuun 2018 alussa alkoi Kristiina Kruusin uralla uusi, innostava ja uutta virtaa antava vaihe, kun hän aloitti viisivuotiskautensa Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaanina. Sitä ennen VTT:llä ehti vierähtää 21 vuotta, joista viimeiset 8 tutkimusprofessorina.
”Olen seurannut Aaltoa läheltä, sillä meillä on ollut paljon yhteistyötä, ja fyysisestikin työpaikkani oli aivan naapurissa. Aalto-yliopisto on nyt erittäin mielenkiintoisessa tilassa. Kun se perustettiin vuonna 2010, saatiin aikaan uniikki kombinaatio jossa yhdistyvät taide, tiede, teknologia ja talous, ja se kiinnosti. Lisäksi nyt syntymisvaiheen kivut ja isot muutokset on käyty läpi, yliopisto on hyvässä kunnossa ja on hyvä vaihe alkaa kehittää sitä eteenpäin”, Kruus kertoo motiiveistaan lähteä uusiin tehtäviin pitkän tutkijanuran jälkeen 59-vuotiaana.
Kemian tekniikan korkeakoulu on yksi kuudesta Aalto-yliopiston korkeakouluista, ja dekaanin tehtävänä on johtaa sekä opetusta että tutkimusta ja kehitystä. Kyseessä on myös lähes 500 ihmisen työpaikka – akateemisen henkilöstön lisäksi on paljon erilaissa palvelutehtävissä toimivia – ja dekaanin vastuulla on myös työympäristön kehittäminen ja johtaminen. Lisäksi dekaani kuuluu Aalto-yliopiston johtoryhmään.
”Näen, että dekaanina olen mahdollistaja omassa korkeakoulussa, ja johtoryhmässä pääsen vaikuttamaan koko yliopiston asioihin. Toisaalta olen omassa korkeakoulussa johdon edustaja ja johtoryhmässä taas oman koulun edustaja, eli tavallaan toimin välikappaleena näiden välillä.”
Kemiantekniikka on ajankohtaista
Vaikka Aalto-yliopisto on menestynyt monella mittarilla, senkin on pystyttävä kilpailemaan hyvistä opiskelijoista.
”Kuva siitä, mitä kemiantekniikka on, voi lukiolaisille jäädä abstraktiksi. Mutta kun ajattelee, että meidän fokuksemme on biotaloudessa ja kiertotaloudessa, kestävyys liittyy kaikkeen mitä tutkimme ja kehitämme, ja lisäksi uudet energiaratkaisut sekä digitalisaation hyödyntäminen liittyvät vahvasti tekemisiimme, huomaa, että nämä kaikki ovat valtavan ajankohtaisia aiheita”, Kruus sanoo.
Hän painottaa myös, että teknologian avulla on todella mahdollisuus vaikuttaa suuriin globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja resurssien riittävyyteen.
”Haluaisin kertoa tämän nuorisolle. Teknologia on mahdollistanut paljon asioita, ja vaikka siinä on ollutkin lieveilmiöitä, kestävä teknologia ratkaisee isoimmat ongelmat. Ratkaisuja on jo kehitteillä.”
Naishakijoita puskaradion avulla
Tärkeää olisi myös houkutella entistä enemmän tyttöjä teknisille aloille.
”Ei meillä ole varaa olla käyttämättä sitä resurssia, mikä lahjakkaissa naisissa on. Kemiantekniikassa suhde on aina ollut hyvä, mutta on todella surullista, että vaikka Suomessa on Pisa-tutkimuksen mukaan parhaiten matematiikkaa taitavat tytöt, teknisille aloille hakeutuu vähemmän tyttöjä kuin Turkissa tai Albaniassa. Tämä on hälyttävää, ja pitäisi löytää esikuvia sekä kannustaa tyttöjä teknisille aloille.”
Myös naisten akateemisessa urakehityksessä olisi vielä parantamisen varaa.
”Vielä tohtorivaiheessa tytöt ja naiset pärjäävät hyvin, mutta sen jälkeen miehet alkavat ajaa ohi. Esimerkiksi professorikunnasta vajaa kolmannes on Suomessa naisia, tekniikan aloilla vielä huomattavasti vähemmän. Se ei tarkoita, että naiset olisivat huonompia, vaan sitä, että joillakin aloilla avointa tehtävää ei välttämättä hae yksikään nainen. Tällaisia aloja on myös kemiantekniikassa.”
Päteviä naisia kannattaakin aktiivisesti kannustaa hakemaan avoinna olevia kiinnostavia tehtäviä.
”Puskaradio ja omat verkostot kannattaa ottaa käyttöön, jos hakijoita ei muuten ole. Työyhteisössä tulisi olla eri-ikäisiä, koulutukseltaan erilaisia, eri sukupuolia ja eri kansallisuuksia edustavia ihmisiä, sillä luovat ja kannustavat työyhteisöt ovat juuri sellaisia.”
Teksti Katariina Krabbe
Kuva Sampo Korhonen