Puurakentaminen ja sen edistäminen ovat tärkeitä tekijöitä suomalaisen biotalouden kehittämisessä, joka perustuu metsien kestävään ja järkevään käyttöön.
Uusiutuvasta luonnonmateriaalista valmistetut rakenteet ja rakennukset ovat ekologinen valinta, sillä niiden positiiviset ympäristövaikutukset heijastuvat rakennusmateriaalien tuotannon energiakustannuksista ja hiilidioksidipäästöistä valmiiden rakennustuotteiden logistiikkaan sekä asentamiseen asti.
”Rakennusalan osuus kaikesta energiankäytöstä on 26 prosenttia. Se näkyy myös hiilidioksidipäästöissä, joita on leikattava ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Yksi keino hiilijalanjäljen pienentämiseksi on puurakentamisen edistäminen”, sanoo ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston ohjelmapäällikkö Petri Heino.
Suomessa puurakentamista vauhditetaan ympäristöministeriön johdolla laaditulla valtioneuvoston yhteisellä puurakentamisen toimintaohjelmalla.
Vuoden 2018 painopisteitä ovat kotimaisten puurakennushankkeiden edistäminen, alueellisten osaamiskeskittymien muodostumisen tukeminen, puuohjelman tavoitteita tukevien selvitysten ja tutkimusten rahoittaminen, säädös- ja informaatio-ohjaus sekä kansainvälinen yhteistyö.
”Tavoitteena on kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisen puurakentamisen osaamista ja teollisen valmistuksen yritystoimintaa edistämään suomalaisen puun ja puutuotteiden vientiä sekä globaalia puunkäyttöä”, Heino täsmentää.
Tuotantoinvestoinnit lisäävät kysyntää
Lähtökohdat puurakentamiselle ja sen ympärille rakentuvan viennin edistämiselle ovat hyvät, sillä hyvälaatuisesta raaka-aineesta ei ole puutetta.
Puurakentamisen pitkistä perinteistä kertoo se, että Suomessa puuta käytetään noin 30 prosentissa kaikista rakennuksista. Esimerkiksi Keski-Euroopassa luku on vain noin seitsemän prosentin paikkeilla.
Kysyntä on kuitenkin kasvamassa globaaliksi megatrendiksi muodostuneen ympäristötietoisuuden ansiosta. Uusien puuelementtien ja -moduulien myötä puurakentamisesta on tulossa kilpailukykyinen vaihtoehto myös suomalaiseen kaupunkirakentamiseen.
”Aikaisemmin puun käyttöä kerrostaloissa rajoittivat normit ja säädökset. Nyt puisille kerrostaloille kaavoitetaan kokonaisia alueita”, sanoo MetsäWoodin myynnin kehitysjohtaja Juha Kasslin.
Puurakentamista tukevat uudet rakentamissäännökset sekä puuteollisuuden investoinnit. Esimerkiksi MetsäWoodin havupuuviiluista valmistettavien Kerto LVL -tuotteiden tuotantokapasiteetti kasvaa Lohjan ja Punkaharjun tehtaiden laajennusten seurauksena noin 50 prosenttia.
Viime vuosiin asti Euroopan ainoana LVL:n valmistajana toiminut MetsäWood on seurannut tyytyväisenä muiden puuteollisuusyritysten investointihankkeita.
”LVL:n kokonaiskapasiteetin kasvu tarkoittaa sitä, että asiakkaat uskaltavat investoida enemmän sen käyttöön. Rakennusalalle onkin tullut uusia toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään puurakentamista ja siihen liittyviä liiketoimintamalleja”, Kasslin kertoo.
Puusta on moneksi
Ympäristöministeriössä alan kehitysintoa pidetään olennaisena suomalaisen puurakentamisen kilpailukyvyn kannalta.
Yksi tapa lisätä tietoisuutta nykyaikaisesta puurakentamisesta ja sen monipuolisista käyttökohteista on Vantaan Puu-Kivistön alueen kehittäminen muun muassa sinne kaavaillun puisen parkkihallin toteuttamista tukemalla. Ympäristöministeriöltä on myös tulossa julkisen hankinnan opas puukoulun rakentamiseen.
”Puuta voidaan käyttää tänä päivänä moneen muuhunkin kuin pelkkiin palkkiratkaisuihin. Esimerkiksi kertopuun lujuus ja kantavuus tekevät siitä vertailukelpoisen ratkaisun välipohjaan ja kattoon. Siitä saadaan valmistettua myös pitkiä ja korkeita seinäelementtejä, jotka ovat kevyempiä ja materiaalitehokkaampia kuin massiivipuuelementit”, Kasslin teroittaa.
Puuelementtien ja -moduulien valmistaminen valvotuissa oloissa on merkittävä etu moniin muihin rakennusmateriaaleihin nähden. Hallitussa tuotantoympäristössä on helppo valmistaa laadukkaita ja standardoituja tuotteita sekä välttää sääolosuhteiden aiheuttamat vauriot. Valmiin talon hengittävä puurakenne parantaa sisäilman laatua ja kohteen asumisviihtyvyyttä.
”Kuluttajilla ja monilla ammattiryhmillä ei ole tietoa modernista, terveellisestä ja turvallisesta puurakentamisesta. Tämän asian korjaamiseksi kiinnitämme huomiota viestintään sekä täydennyskoulutuksen tukemiseen, joka keskittyy tänä vuonna rakennusvalvontaan sekä rakennusinsinööreihin ja -suunnittelijoihin”, Petri Heino kertoo.
Teksti Ari Rytsy
Kuva Metsä Wood
