Ruotsissa metsäteollisuus työllistää 9–12 prosenttia koko maan teollisuustyöntekijöistä, ja suora työllistämisvaikutus on 54 000 työpaikkaa. Kun myös välilliset työpaikat huomioidaan, lukema kipuaa 150 000–200 000 työpaikkaan.
Metsäteollisuuden viennin arvo vuonna 2014 oli 124 miljardia kruunua.
Örnsköldsvik on perinteikäs metsäteollisuusalue, joka on myös kohdannut alan rakennemuutoksen. 1990-luvun lopussa Örnsköldsvikissä menetettiin runsaasti metsäteollisuuden työpaikkoja. Sen johdosta vuosituhannen alussa perinteisen metsäteollisuuden pohjalle lähdettiin aktiivisesti rakentamaan uutta biotaloutta.
Toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti, ja alue on saanut uutta elinvoimaa. Mukana biotalouden osaamisklusterissa ovat niin yritykset, kunnat kuin pohjoisen yliopistotkin
Analyysi:
Ruotsissa edetään keskustellen kohti biotaloutta
Ruotsissa ei ole samanlaista selkeää kansallista biotalousstrategiaa kuin Suomella. Maassa ollaan kuitenkin tekemässä siihen liittyvää valmistelutyötä. Ruotsissa seurataan aktiivisesti, mitä Suomessa tapahtuu ja suomalaista osaamista arvostetaan.
Ruotsilla ja Suomella on samankaltainen maantiede ja samanlainen perusteollinen tausta, ja molemmissa metsäteollisuus on biotalousagendalla korkealla. Kun monet metsäteollisuusyritykset toimivat molemmissa maissa, kehitys on vahvasti kytköksissä toisiinsa.
Suomen elinkeinoministeri Olli Rehn ja Ruotsin maaseutuministeri Sven-Erik Bucht korostivat vastikään yhteisessä artikkelissa biotalouden tärkeyttä molemmille maille ja painottivat metsän merkitystä. Bucht on kannustanut erityisesti puurakentamisen kehittämiseen.
Ruotsin elinkeinoelämän kirjo on laaja, mutta metsäteollisuuden merkitys on edelleen suuri. Viime aikoina keskustelu on siirtynyt perinteisestä metsäteollisuudesta kohti biotaloutta. Esimerkiksi biopolttoaineista käydään ruotsalaiseen tyyliin jatkuvaa ja monipuolista debattia. Asiat eivät jää vain puheeksi, vaan koko ajan tehdään konkreettisia toimia.
Kehityksestä hyvä esimerkki on Örnsköldsvikin alue, jossa sata vuotta vanha metsäteollisuus on muuntautunut kohti biojalostamoa ja biotuotteita. Muutoksessa mukana ovat sekä yritysklusteri että valtio ja rahoittajat. Biotalouden kehittämistä ajetaan ruotsalaisella kärsivällisyydellä.
Metsäteollisuus ja sen myötä biotalous auttavat Ruotsin tasapainoista kehitystä, kun tuotanto jakautuu eri puolille maata. Erityisesti sisämaassa alan murros on tuonut haasteita. Siellä on kuitenkin myös voimakkaita menestyviä keskittymiä, kuten Värmlannin alueen metsäosaamiseen perustuva paperiprovinssi, jossa Karlstadin yritysklusteri pyrkii uudistumaan ja tuottamaan biotuotteita.
Jukka Teräs
erikoistutkija
Nordregio
Teksti: Sami Laakso
Kuva: Shutterstock
