Käynnissä olevien tai jo toteutettujen investointien kokonaissumma nousee lähes kahteen miljardiin euroon.
Hankkeista suurin on yli miljardin maksava Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas. Finnpulp Oy:n vastaavan hintaluokan biolaitos on investointiselvitysvaiheessa.
Kirittävää silti riittää. Investointitaso on ollut pitkään niin matalalla, että pääomakanta on alentunut selvästi kaikilla teollisuuden aloilla.
Investointiselvitys:
1. Finnpulp Oy, Kuopio
- julkaistu 2.2.2015, uusi yhtiö
- 1,4 mrd. euroa, havusellutehdas
2. Kemijärven biojalostamo
- julkaistu 24.2.2015, uusi yhtiö
- 700–800 milj. euroa, havusellutehdas
Käynnissä olevat ja toteutuneet investoinnit:
3. Metsä Group, Äänekoski
- biotuotetehdas/havusellu
- 1,2 mrd. euroa
- valmis 2017 syksyllä
4. Sappi, Kirkniemi
- uusi voimalaitos
- 60 milj. euroa
- valmis 2015
5. UPM, Kymi
- sellutehtaan laajennus
- 160 milj. euroa
- valmis 2015
6. Stora Enso, Sunila
- biojalostamo, ligniinin erottelu
- 32 milj. euroa
- valmis 2015
7. Kotkamills, Kotka
- PK2:n tuotantosuunnan muutos aikakauslehtipaperista kartonkiin
- 100 milj. euroa
- aloitus 2016 keväällä
8. UPM, Lappeenranta
- biojalostamo
- 175 milj. euroa
- valmis 2015 tammikuussa
8. UPM, Kaukas
- sellutehtaan uudistus
- 50 milj. euroa
- valmis 2016 lopussa
9. Stora Enso, Varkaus
- puiset rakennuselementit, LVL
- 48 milj. euroa
- valmis 2016
9. Stora Enso, Varkaus
- hienopaperikoneen muutos pakkauskartonkiin ja sellutehtaan muutos
- 110 milj. euroa
- valmis 2015
– – – –
Analyysi:
Käynnissä tuotantorakenteen muutos
Metsäteollisuuden viimeaikaiset investointiuutiset ovat ilahduttavia ja kertovat koko metsäsektorin tulevaisuudenuskon palautumisesta.
Rakennemuutos jatkuu yhä, mutta uusien investointien myötä aallonpohja on ohitettu. Kapasiteetin supistamisesta on siirrytty selkeästi kohti uuden luomista. Uusien investointien tuotevalikoima kertoo paljon myös alan rakennemuutoksesta.
Paperin osuus tuotannosta on laskenut, sellun ja kartongin puolestaan noussut. Tuotantoprosesseja kehittämällä pystytään nostamaan jalostusastetta ja vähentämään materiaalin hävikkiä.
Metsäteollisuuden muutos on yksi hyvin konkreettinen esimerkki biotaloudesta. Biotalouden laajempi läpilyönti edellyttää kuitenkin huomattavia muutoksia myös muilla toimialoilla.
Suomessa on tehty tiettyjä teollisuuden kilpailukykyä ylläpitäviä ja kehittäviä ratkaisuja, jotka ovat osaltaan edistäneet metsäteollisuuden investointeja juuri kotimaahan. Vaikka kilpailukyvyssä on edelleen merkittäviä ongelmia, ovat muun muassa yhteisöveron keventäminen, energian kohtuullinen hinta ja hyvä saatavuus tukeneet investointeja Suomeen.
Pitkällä aikavälillä kyse on myös siitä, että kasvavat metsät ovat Suomen harvoja arvokkaita luonnonvaroja. Niiden varaan voi rakentaa pitkäjänteistä liiketoimintaa, mikäli muut kilpailukyvyn perusedellytykset ovat kunnossa. Totta on tosin sekin, ettemme ole viime aikoina menestyneet kovinkaan hyvin ulkomaisten investointien houkuttelemisessa Suomeen.
EK:n keväällä 2015 tekemä investointitiedustelu osoitti, että kotimaisen teollisuuden investoinnit kotimaahan ovat kääntyneet kasvuun. Se on luonnollisesti positiivinen asia.
Täytyy kuitenkin muistaa, että investoinnit ovat olleet viime vuosina kovin matalalla tasolla koko teollisuuden kentällä, metsäteollisuudessa jopa korostetun voimakkaasti. Nyt käynnistyneet investoinnit pysäyttävät todennäköisesti pääomakannan laskun, mutta investointiaallon olisi oltava varsin pitkäkestoinen, jotta pääoma kääntyisi selvään kasvuun.
Penna Urrila
johtava ekonomisti
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Teksti Jaakko Liikanen
Kuva Shutterstock
