”Kemira muuttuu AkzoNobelin kaupan myötä yhden yön aikana 2,1 miljardin euron talosta 2,3 miljardin taloksi. Siitä ponnistetaan vielä 2,7 miljardiin vuoteen 2017 mennessä”, sanoo Kemiran toimitusjohtaja Jari Rosendahl.
Kroonisena alisuorittajana pidetty Kemira seisoo nyt tukevasti jaloillaan ja keskittyy kannattavuuden parantamiseen ja kasvuun. Vastapäätä istuu erioloinen mies kuin viime toukokuussa toimitusjohtajakauden alkaessa. Sama rauhallisuus ja määrätietoisuus kuulsivat tosin silloinkin Rosendalin puheessa.
Kemira jatkaa rakennejärjestelyjä edellisen toimitusjohtajan Wolfgang Büchelen luotsaamalla väylällä, mutta maltillisesti. Viimekeväinen Chemsolutionista erkaantuminen laittoi pisteen muurahaishappobisnekselle. Isojen järjestelyiden aika on Rosendalin mukaan ohi.
”Portfoliota on nyt riittävästi putsattu. Silmät ja korvat ovat auki. Jos jotakin pientä hankittavaa ilmaantuu, se kiinnostaa”, Rosendal sanoo.
Kaikki, mitä on tehty, tukee nyt kolmea liiketoiminta-aluetta Paperia, Oil & Miningia ja Municipal & Industrialia.
”Kun olemme ykkönen tai kakkonen kussakin, olemme hyvissä asemissa. On selvä tavoite ja tie, miten kärkisijoille päästään.”
Vuodelle 2017 asetettua 2,7 miljardin euron liikevaihtotavoitetta ei kuitenkaan kerrytetä yritysostoilla, vaikka tase antaisikin siihen tilaa.
”Maaliin mennään synergiaeduilla, hyvällä maantieteellisellä kattavuudella sekä kilpailukyvyn nostamisella.”
Osaaja ja soveltaja
Rosendal painottaa moneen kertaan, että Kemira ei ole tuotemyyjä, vaan pikemminkin ratkaisupartneri, vaikka yhtiö oli vuosina 2007–2012 menossa vahvasti vesienkäsittelysuuntaan.
”Kemira on kemianteknologiayhtiö, jonka vahvuus on osaamisessa. Se on totta, että vesi on väliaineena kaikessa toiminnassa.”
”Olemme isoja paperi- ja sellukemikaaleissa ja kasvamme voimakkaasti Oil & Miningissa.”
Kemiran kenttänä ovat vesi-intensiiviset teollisuudenalat, ja se auttaa asiakkaita muun muassa niiden vesi-, energia- ja raaka-ainetehokkuudessa. Yhtiö hyödyntää samoja teknologioita kaikissa kolmessa segmentissä, ja tästä syntyy kaivattua synergia- ja kilpailuetua. Tuotekehityspanostus on vuositasolla 30 miljoonaa euroa.
”Kilpailu pitää vireänä, ja tilanne on hyvinkin erilainen eri segmenteillä ja maantieteellisillä alueilla. Paperi-segmentti on vahvin, ja siinä olemme kiistaton ykkönen, kun AkzoNobelin kauppa on viimeistä piirtoa myöten viety loppuun. Siinä olemme myös ainoa globaali peluri, joka on mukana sekä sellu- että paperikemikaaleissa”, sanoo Rosendal.
Kemira julkisti heinäkuussa 2014 alustavan sopimuksen, jonka mukaan se ostaa AkzoNobelin globaalin paperikemikaaliliiketoiminnan.
Pari seuraavaa vuotta Kemiran kassageneraattorina on raaka- ja jätevedenkäsittelyyn kemikaaleja valmistava Municipal & Industrial eli M&I. Sen tehtävä on tukea kahden muun segmentin investointeja.
”Merkittävin hanke tällä hetkellä on 153 miljoonan euron arvoinen AkzoNobel-ostos, joka saadaan toivottavasti maaliin nyt alkuvuodesta”, sanoo Rosendal.
Kauppa tuplaa Kemiran paperiin liittyvän liiketoiminnan Aasiassa, johon kuudesta ostetusta tehtaasta neljä sijoittuu. Puolet liiketoiminnasta on pakkaus- ja pehmopaperipuolta, jota yhtiö haluaa kasvattaa.
”Yhdessä yössä 2,1 miljardin talo kasvaa 2,3 miljardin euron taloksi, josta sitten ponnistetaan tavoitteeseen, 2,7 miljardiin.”
”Jos tuijottaa vain raportoituja lukuja, voi kyseenalaistaa paperi- ja sellupuolen kasvun. Todellisuudessa kasvua on ollut viimeiset pari vuotta neljästä kuuteen prosenttia vuodessa. Tätä vauhtia aiomme pitää yllä.”
Maantieteellisesti toiminta on painottunut paljon Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Kehittyvien maiden osuus tuotannosta on vielä vähäistä. Aasiassa, Kiinassa ja myös Etelä-Amerikassa on Rosendalin mukaan hyvää kasvua näkyvissä.
Teksti: Anna Holm
Kuva: Kemira
