Syyskuussa 2015 perustetun CLIC Innovation Oy:n työnkuvassa yhdistyvät biotalous, cleantech ja digitalisaatio. Yhtiö syntyi strategisten huippuosaamiskeskittymien CLEEN Oy:n ja Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy:n fuusiossa.
CLICin toiminta kattaa koko tuotekehityksen ja innovoinnin perustutkimuksesta demonstraatioihin ja kaupallistamiseen. Yhtiön perustamisen taustalla on suomalaisen teollisuuden ja tutkimusyhteisön halu nopeuttaa tutkimustiedon syntyä, jalostaa tiedosta kansainvälistä liiketoimintaa ja nostaa näin suomalaisen tutkimuksen vaikuttavuutta.
Uuden yhtiön tehtävä on siis koota yhteen yritykset ja tutkimusyhteisöt sekä tehdä se innovaatioyhtiönä tehokkaammin kuin mihin SHOKit kapea-alaisempina ovat pystyneet.
CLICiä tukevaan osakaskenttään kuuluu 9 toimialalta yhteensä 30 yritystä sekä kattava joukko suomalaisyliopistoja ja tutkimuslaitoksia.
Toimitusjohtaja Tommy Jacobsonilla ei ole harhakuvia tehtäväkuvan vaikeusasteesta. Biotalouden ja puhtaan energian haasteet ovat hänelle tuttuja entuudestaan, sillä hän siirtyi tehtäväänsä CLEEN Oy:n toimitusjohtajan paikalta.
Seuraava askel otettava nyt
Strategisen huippuosaamisen keskittymiä on kritisoitu erityisesti siitä, että innovaatiot eivät ole muuttuneet niiden piirissä liiketoiminnaksi riittävällä nopeudella.
”Kritiikissä on perää, sitä ei voi kiistää. Merkittävintä lienee ollut se, että SHOKit ja niiden julkinen rahoitus keskittyivät lähes täysin vain kapeaan osaan innovaatioketjua, eivätkä kyenneet kattamaan saumattomasti ja samanaikaisesti koko ketjua tutkimuksesta liiketoimintaan”, Jacobson toteaa.
Toisaalta SHOK-ohjelmat ovat olleet myös liian temaattisia.
”Liian tarkasti rajatut yksittäisten toimijoiden tavoitteet johtavat helposti vain yrityskohtaisiin tuloksiin ja osaamiseen. Jos kunnianhimoista yhteistä tavoitetta ei ole, eivät yksittäiset tulokset tue toisiaan ja systeeminen muutos jää saavuttamatta. Näin syntyy kansainvälisesti vaikuttavia läpimurtoja vain harvoin.”
Silti kritiikki on hänestä yksipuolista, eikä saavutuksista juuri puhuta.
”SHOKit ovat tuoneet eri toimi- ja tieteenalat yhteen tavalla, joka on iso askel eteenpäin ja hyvä lähtökohta. Tämä on huomattu erityisesti ulkomailla. Mutta nyt tarvitaan se seuraava askel. Jos sitä ei oteta, CLICin kentälle tuoma innostus jää hyödyntämättä.”
Operaatio kuuraketti?
Haastavaa on juuri järkevien mutta riittävän villien tavoitteiden asettaminen. Nyt ollaan Jacobsonin mukaan tilanteessa, jossa ylätaso on kunnossa mutta konkretisointi vielä kesken.
Hän hakee esimerkin USA:n kuuraketista. Kaukaa pitää hakea, ajallisestikin, ja se näyttää Jacobsonia hieman huvittavankin.
”Tämä nyt vain on niin konkreettinen esimerkki tavoitteellisuudesta. Kun maaliksi asetetaan mies kuuhun kymmenessä vuodessa, on siinä selkeä visio siitä, mitä pitää saavuttaa ja mihin mennessä.”
Temaattinen vaihtoehto olisi avaruudentutkimusohjelma, joka ei vielä vie ketään minnekään. Toki osaaminen ja tietämys avaruudesta kasvaisivat.
”Mies kuuhun -hankkeeseen osallistuvat puolestaan lähestyvät tavoitetta omista lähtökohdistaan, yhdistävät aikaansaannoksensa ja rakentavat raketin.”
Biotalousmöhkäle ja cleantech-järkäle
CLICin haasteeseen ei tuo helpotusta sekään, että resurssiniukkuuteen vastausta hakevat biotalous ja cleantech ovat vaikeasti määriteltäviä. Niiden tulevista ilmentymistä ei ole vielä selkeää käsitystä.
Siksi tarvitaan tavoitteita ja demonstraatioita, jotka konkretisoivat halutun muutoksen.
Jacobson huomauttaa, että cleantechissä ja biotaloudessa tarvitaan teknologioiden ja luonnontieteiden lisäksi myös yhteiskunnallinen ja humanistinen ulottuvuus. Kestävät, resurssiniukkuuteen vastaavat ratkaisut ovat yhteiskunnan ja sen jäsenten merkittäviä toimintatapamuutoksia, joiden toteutuksen teknologia mahdollistaa.
Jacobson ottaa esimerkiksi CLEENin hankkeen, joka fuusiossa siirtyi CLICin palettiin. Siinä on tavoitteena laatia Ahvenanmaasta kansainvälisesti kiinnostava demonstraatio uusiutuvan energian mallialueena.
Mukana esiselvityshankkeessa ovat ahvenanmaalaisten toimijoiden lisäksi yrityksistä ABB, Fortum, Wärtsilä ja Empower. Tutkimuspuolta edustavat VTT sekä Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot.
”Olennaista on, että kyseessä on kokonainen järjestelmä, ei pelkästään tuuli- ja aurinkoenergian teknologiaesitys.”
Demo on skaalattavissa järjestelmänä suuremmaksikin, koska se huomioi kokonaisen yhteiskunnan – vaikkakin nyt vain noin 30 000 asukkaan kokoisen.
Kärkihankkeet osoittavat oikeaan suuntaan
Suomen hallituksen esittelemät kärkihankkeet ovat Jacobsonin mielestä hyviä ulostuloja tilanteessa, jossa uusia lähtöjä tulevaan pitää löytää. Kärkihankekakun 1,6 miljardista eurosta on biotaloudelle ja puhtaille ratkaisuille varattu 300 miljoonaa.
Onko se riittävästi?
”Summa jakautuu koko hallituskaudelle, joten vuositasolla summat eivät ole valtavia. Rahaa on kuitenkin merkittävästi, joten vaikuttavuus on taattu, jos toimitaan oikein. Suomen rahkeilla voidaan demonstroida maailmanlaajuisesti vaikuttavia ratkaisuja, jotka houkuttelevat investointeja ja tukevat vientiä. Esimerkiksi Ahvenanmaan kaltainen demonstraatio varsinkin nyt CLICin myötä suomalaisella bio- ja kiertotalousversiolla täydennettynä on sellainen.”
Kärkihankkeet ovat Jacobsonin mukaan askel oikeaan suuntaan. Ne ohjaavat keskustelun siihen, mitä ja miten vaikuttavaa Suomessa halutaan saavuttaa.
”Toki niistä vielä puuttuu konkretiaa ja kunnianhimoa. Nyt meillä on kuitenkin tavoitteellisia avauksia, joista keskustella ja jalostaa niitä yhdessä edelleen.”
Teksti Jaakko Liikanen
Kuva Tommy Jacobsson
